Toiseuden kokemukset vapaaehtoisesti lapsettomien naisten kirjoituksissa
Schildt, Milja (2024)
Schildt, Milja
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401071140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401071140
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vapaaehtoisesti lapsettomien naisten toiseuden kokemuksia heidän kirjoittamiensa tekstien avulla. Koska vapaaehtoisesti lapsettomat ovat tutkimusten mukaan usein stigmatisoituja lapsettomuutensa takia, on heidän kokemustensa tutkiminen tärkeää. Vapaaehtoisen lapsettomuuden tutkimusta on toteutettu lähinnä ulkomailla, eikä se esimerkiksi erilaisen kulttuurisen ilmapiirin tai yhteiskunnan tukiverkkojen vuoksi ole usein suoraan yleistettävissä Suomeen. Siksi katseen kohdistaminen myös suomalaisiin vapaaehtoisesti lapsettomiin on tutkimuksessa tarpeellista.
Tutkielman aineistona on Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ladattu kirjoitusaineisto Kokemuksia vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja sterilisaatiosta (2017), josta tutkielmaan rajattiin 22 naisten kirjoitusta. Tutkielman kattokäsitteenä on kulttuurinen pronatalismi, joka käsittää äitiyden ja lasten saannin luonnolliseksi osaksi naiseutta johtaen vapaaehtoisesti lapsettomien naisten toiseuden tunteisiin. Tutkimuskysymys on miten ja millaisissa tilanteissa vapaaehtoisesti lapsettomien naisten toiseuden kokemukset syntyvät?
Tutkimustuloksina aineistoa analysoitiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Yksilötasolla kirjoittajien toiseus liittyi kokemukseen lapsettomuudesta sisäsyntyisenä ominaisuutena. Yhteisön tasolla toiseuden kokemukset syntyivät läheisten lisääntymisoletuksista ja reaktioista lapsettomuustoiveeseen. Toiseutta aiheuttavia reaktioita olivat lapsettomuustoiveeseen kohdistuva epäusko ja sen sivuuttaminen, sekä negatiiviset reaktiot lapsettomuustoiveeseen. Lisäksi toiseuden kokemuksia syntyi läheisten saadessa lapsia. Kuten yhteisön tasolla, myös yhteiskunnan tasolla esiintyi lapsettomuustoiveen sivuuttamista terveydenhuollon kontekstissa, minkä lisäksi toiseutta tuotti kokemus vähemmistöasemasta yhteiskunnassa.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset vapaaehtoisesti lapsettomat naiset kokevat yhä toiseutta sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasolla. Erityisesti lähipiirin kommentit toiseuttivat kirjoittajia, ja huomattavaa oli myös lapsettomuuden sisäsyntyisyysajattelun voimakkuus aineistossa. Jatkotutkimukseksi suositellaan miehiin keskittyvää tutkimusta sekä intersektionaalisempaa lähestymistapaa, jossa erilaiset ihmisen asemaan vaikuttavat erot otetaan vapaaehtoisen lapsettomuuden tutkimuksessa huomioon.
Tutkielman aineistona on Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ladattu kirjoitusaineisto Kokemuksia vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ja sterilisaatiosta (2017), josta tutkielmaan rajattiin 22 naisten kirjoitusta. Tutkielman kattokäsitteenä on kulttuurinen pronatalismi, joka käsittää äitiyden ja lasten saannin luonnolliseksi osaksi naiseutta johtaen vapaaehtoisesti lapsettomien naisten toiseuden tunteisiin. Tutkimuskysymys on miten ja millaisissa tilanteissa vapaaehtoisesti lapsettomien naisten toiseuden kokemukset syntyvät?
Tutkimustuloksina aineistoa analysoitiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Yksilötasolla kirjoittajien toiseus liittyi kokemukseen lapsettomuudesta sisäsyntyisenä ominaisuutena. Yhteisön tasolla toiseuden kokemukset syntyivät läheisten lisääntymisoletuksista ja reaktioista lapsettomuustoiveeseen. Toiseutta aiheuttavia reaktioita olivat lapsettomuustoiveeseen kohdistuva epäusko ja sen sivuuttaminen, sekä negatiiviset reaktiot lapsettomuustoiveeseen. Lisäksi toiseuden kokemuksia syntyi läheisten saadessa lapsia. Kuten yhteisön tasolla, myös yhteiskunnan tasolla esiintyi lapsettomuustoiveen sivuuttamista terveydenhuollon kontekstissa, minkä lisäksi toiseutta tuotti kokemus vähemmistöasemasta yhteiskunnassa.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset vapaaehtoisesti lapsettomat naiset kokevat yhä toiseutta sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan tasolla. Erityisesti lähipiirin kommentit toiseuttivat kirjoittajia, ja huomattavaa oli myös lapsettomuuden sisäsyntyisyysajattelun voimakkuus aineistossa. Jatkotutkimukseksi suositellaan miehiin keskittyvää tutkimusta sekä intersektionaalisempaa lähestymistapaa, jossa erilaiset ihmisen asemaan vaikuttavat erot otetaan vapaaehtoisen lapsettomuuden tutkimuksessa huomioon.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]