Sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa -kokemuksia
Merikivi, Iiris (2024)
Merikivi, Iiris
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401071137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401071137
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokonaisvaltaista ymmärrystä, miten naishallitusammattilaiset kokevat pörssiyhtiöiden hallituksia koskevan 2026 voimaantulevan sukupuolikiintiölainsäädännön. Pörssiyhtiöiden hallituksia koskevat sukupuolikiintiöt ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä jo toista vuosikymmentä ja ne ovat keskustelua herättävä poliittinen hanke. Direktiivin mukaan pörssiyhtiöiden, joita laki koskee, hallituksissa tulee olla vähintään 40 % aliedustettua sukupuolta (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381). Siirtymäaikaa on annettu vuoteen 2026 asti.
Sukupuolikiintiöt ovat kiistelty aihe ja tutkimustulokset ristiriitaisia. Yrityksen menestyksen näkökulmasta sukupuolikiintiöistä on niin hyötyä kuin haittaa, mutta pääasiassa negatiiviset vaikutukset kumoavat havaitut yrityksen menestystä edesauttavat vaikutukset. Toisaalta sukupuolikiintiöt edesauttavat naisia pääsemään pörssiyhtiöiden hallituspaikoille, mutta näyttö niiden vaikuttavuudesta miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon on yhteiskunnallisella tasolla heikko.
Koska Suomessa naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on päässyt 30 % pintaan itsesääntelyn avulla, naisten määrän kasvu pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee olemaan Suomessa pienempi kuin useassa muussa sukupuolikiintiöt käyttöön ottaneessa maassa. Sukupuolikiintiölainsäädäntö on kuitenkin merkittävä muutos, joka tapahtuu nopealla aikataululla, mikä voi vaikuttaa pörssiyhtiöiden hallituksiin sekä yrityksen toimintaan. Siitä, miten muutos vaikuttaa Suomessa, ei voida vielä saada tutkimustietoa, mutta hallitusten jäseniltä voidaan kerätä näkemystä ja ennakointia. Siksi tutkimus keskittyy haastattelemaan kokeneita hallitusammattilaisia ja kartoittamaan heidän näkemyksiään tulevista sukupuolikiintiöistä.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, jonka avulla tutkittavasta aiheesta pyrittiin saamaan kokonaisvaltaista ymmärrystä. Tutkimusaineisto kerättiin toteuttamalla teemahaastattelut kahdelle kokeneelle naishallitusammattilaiselle. Tutkimuksen tulokseksi saatiin naishallitusammattilaisten näkemystä sukupuolikiintiöiden seurauksista ja tietoa heidän suhtautumisestaan kiintiöihin. Sukupuolikiintiöihin suhtauduttiin joko varovaisen positiivisesti tai niitä vastustaen. Toisaalta niiden koettiin vaikeuttavan hallituksen valintaa ja työtä mutta myös hyödyttävän hallitustyötä diversiteetin kautta.
Lopuksi tutkimuksen tuloksia ja aiempaa kirjallisuutta vertailtiin ja niistä muodostettiin johtopäätökset. Tärkeimmäksi johtopäätökseksi nousi ristiriitaisuus sukupuolidiversiteetin ja syvätason diversiteetin välillä. Sukupuolella ei haastattelujen mukaan ollut merkitystä kuin pinnallisesti ja tosiasiallinen diversiteetti löytyi jostain muualta. Toisaalta samaan aikaan yritystä hyödyttävän diversiteetin oletettiin lisääntyvän sukupuolikiintiöiden myötä.
Sukupuolikiintiöt ovat kiistelty aihe ja tutkimustulokset ristiriitaisia. Yrityksen menestyksen näkökulmasta sukupuolikiintiöistä on niin hyötyä kuin haittaa, mutta pääasiassa negatiiviset vaikutukset kumoavat havaitut yrityksen menestystä edesauttavat vaikutukset. Toisaalta sukupuolikiintiöt edesauttavat naisia pääsemään pörssiyhtiöiden hallituspaikoille, mutta näyttö niiden vaikuttavuudesta miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon on yhteiskunnallisella tasolla heikko.
Koska Suomessa naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on päässyt 30 % pintaan itsesääntelyn avulla, naisten määrän kasvu pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee olemaan Suomessa pienempi kuin useassa muussa sukupuolikiintiöt käyttöön ottaneessa maassa. Sukupuolikiintiölainsäädäntö on kuitenkin merkittävä muutos, joka tapahtuu nopealla aikataululla, mikä voi vaikuttaa pörssiyhtiöiden hallituksiin sekä yrityksen toimintaan. Siitä, miten muutos vaikuttaa Suomessa, ei voida vielä saada tutkimustietoa, mutta hallitusten jäseniltä voidaan kerätä näkemystä ja ennakointia. Siksi tutkimus keskittyy haastattelemaan kokeneita hallitusammattilaisia ja kartoittamaan heidän näkemyksiään tulevista sukupuolikiintiöistä.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, jonka avulla tutkittavasta aiheesta pyrittiin saamaan kokonaisvaltaista ymmärrystä. Tutkimusaineisto kerättiin toteuttamalla teemahaastattelut kahdelle kokeneelle naishallitusammattilaiselle. Tutkimuksen tulokseksi saatiin naishallitusammattilaisten näkemystä sukupuolikiintiöiden seurauksista ja tietoa heidän suhtautumisestaan kiintiöihin. Sukupuolikiintiöihin suhtauduttiin joko varovaisen positiivisesti tai niitä vastustaen. Toisaalta niiden koettiin vaikeuttavan hallituksen valintaa ja työtä mutta myös hyödyttävän hallitustyötä diversiteetin kautta.
Lopuksi tutkimuksen tuloksia ja aiempaa kirjallisuutta vertailtiin ja niistä muodostettiin johtopäätökset. Tärkeimmäksi johtopäätökseksi nousi ristiriitaisuus sukupuolidiversiteetin ja syvätason diversiteetin välillä. Sukupuolella ei haastattelujen mukaan ollut merkitystä kuin pinnallisesti ja tosiasiallinen diversiteetti löytyi jostain muualta. Toisaalta samaan aikaan yritystä hyödyttävän diversiteetin oletettiin lisääntyvän sukupuolikiintiöiden myötä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8683]