Pitkäniemen psykiatrian muuton vaikutukset henkilöstön työmatkaliikenteeseen
Leskinen, Jenni (2024)
Leskinen, Jenni
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401041091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202401041091
Tiivistelmä
Pitkäniemen psykiatrian muutto Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Keskussairaalalle vaikuttaa noin 400 henkilön työmatkoihin. Toimipaikan muutto tapahtuu vuosien 2023 ja 2024 vaihteessa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan työmatkaliikenteen muutosta ja vastataan tutkimuskysymyksiin: ”Miten Pitkäniemen psykiatrian toimipaikan muutos Tays Keskussairaalalle vaikuttaa nykyisen jaksotyö- ja toimistotyöaikana työskentelevän henkilöstön koettuun työmatkaliikenteeseen?”, ”Minkälainen liikenneympäristö molemmilla toimipaikoilla, Tays Keskussairaalalla ja Pitkäniemen psykiatrialla, on?” ja ”Mitkä ovat sairaalan henkilöstön kannalta tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat työmatkaliikenteeseen?”. Tarkoituksena on selvittää, kuinka henkilöstö kokee toimipaikan muutoksen vaikuttavan työmatkaliikenteeseen.
Työmatkaliikenteen ympäristö muuttuu Tampereen ja Nokian rajalla olevasta autoliikenteeseen painottuvasta liikenneympäristöstä Tampereen keskustaan tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle. Muutos lisää työmatkaan käytettävien kulkumuotojen vaihtoehtoja ja samalla se lisää pysäköinnin hintaa ollessaan kaupunkialueella. Työmatkaliikenteen eduilla voidaan vähentää työntekijälle työmatkasta aiheutuvia kustannuksia, kun työmatkan verotuksen omavastuuraja ei ylity. Eduilla voidaan myös ohjata käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.
Sairaalan henkilöstö työskentelee sekä jakso- että toimistotyöaikana, millä on vaikutus esimerkiksi käytettävissä oleviin kulkumuotoihin tai työmatkan turvallisuuteen eri vuorokaudenaikoina. Työmatkaliikennettä on ympäri vuorokauden ja myös pitkien työvuorojen jälkeen, jolloin työntekijä voi olla väsynyt työmatkallaan kotiin. Työmatkojen turvallisuudessa sekä työntekijä itse että liikenneympäristössä muut ihmiset ovat tärkeitä. Työmatkatapaturmista voi koitua sairaspoissaoloja ja merkittäviä kustannuksia niin työnantajalle kuin yhteiskunnallekin.
Tässä kandidaatintyössä toteutettiin kyselytutkimus muuttavalle henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 127 työntekijää ja vastausprosentti oli noin 32 %. Kyselyllä selvitettiin työmatkan pituuden ja siihen käytettävien kulkumuotojen muutosta sekä työmatkan eri osien tärkeyttä henkilöstölle. Lisäksi kyselyssä tutkittiin työmatkan muutokseen ja tulevaan työmatkaan kohdistuvaa asennetta. Kyselyn tuloksien perusteella työmatka lyhenee keskimäärin 2–3 kilometriä. Kulkutapajakauma muuttuu tulevalle työmatkalle painottuen kestäviin kulkumuotoihin, sillä pääsääntöisten autoilijoiden määrä laskee puoleen. Vastaajille tärkeimpiä työmatkaliikenteeseen liittyviä asioita olivat työmatkan kustannusten pienuus, kulkumuotojen monipuolisuus ja työmatkan lyhyys. Asenne muutosta kohtaan on melko myönteinen, mutta riskinä voidaan nähdä kielteisesti suhtautuvien halukkuus irtisanoutua muutoksen takia. Vastaajat, joiden työmatkan pituus kasvaa, suhtautuivat muutokseen kielteisimmin. Jatkotutkimuksena Pirkanmaan hyvinvointialueen on suositeltavaa tutkia muuton jälkeen, kuinka hyvin henkilöstö on sopeutunut muutokseen ja mikä on todellinen muutos kulkutapajakaumassa.
Työmatkaliikenteen ympäristö muuttuu Tampereen ja Nokian rajalla olevasta autoliikenteeseen painottuvasta liikenneympäristöstä Tampereen keskustaan tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeelle. Muutos lisää työmatkaan käytettävien kulkumuotojen vaihtoehtoja ja samalla se lisää pysäköinnin hintaa ollessaan kaupunkialueella. Työmatkaliikenteen eduilla voidaan vähentää työntekijälle työmatkasta aiheutuvia kustannuksia, kun työmatkan verotuksen omavastuuraja ei ylity. Eduilla voidaan myös ohjata käyttämään kestävämpiä kulkumuotoja.
Sairaalan henkilöstö työskentelee sekä jakso- että toimistotyöaikana, millä on vaikutus esimerkiksi käytettävissä oleviin kulkumuotoihin tai työmatkan turvallisuuteen eri vuorokaudenaikoina. Työmatkaliikennettä on ympäri vuorokauden ja myös pitkien työvuorojen jälkeen, jolloin työntekijä voi olla väsynyt työmatkallaan kotiin. Työmatkojen turvallisuudessa sekä työntekijä itse että liikenneympäristössä muut ihmiset ovat tärkeitä. Työmatkatapaturmista voi koitua sairaspoissaoloja ja merkittäviä kustannuksia niin työnantajalle kuin yhteiskunnallekin.
Tässä kandidaatintyössä toteutettiin kyselytutkimus muuttavalle henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 127 työntekijää ja vastausprosentti oli noin 32 %. Kyselyllä selvitettiin työmatkan pituuden ja siihen käytettävien kulkumuotojen muutosta sekä työmatkan eri osien tärkeyttä henkilöstölle. Lisäksi kyselyssä tutkittiin työmatkan muutokseen ja tulevaan työmatkaan kohdistuvaa asennetta. Kyselyn tuloksien perusteella työmatka lyhenee keskimäärin 2–3 kilometriä. Kulkutapajakauma muuttuu tulevalle työmatkalle painottuen kestäviin kulkumuotoihin, sillä pääsääntöisten autoilijoiden määrä laskee puoleen. Vastaajille tärkeimpiä työmatkaliikenteeseen liittyviä asioita olivat työmatkan kustannusten pienuus, kulkumuotojen monipuolisuus ja työmatkan lyhyys. Asenne muutosta kohtaan on melko myönteinen, mutta riskinä voidaan nähdä kielteisesti suhtautuvien halukkuus irtisanoutua muutoksen takia. Vastaajat, joiden työmatkan pituus kasvaa, suhtautuivat muutokseen kielteisimmin. Jatkotutkimuksena Pirkanmaan hyvinvointialueen on suositeltavaa tutkia muuton jälkeen, kuinka hyvin henkilöstö on sopeutunut muutokseen ja mikä on todellinen muutos kulkutapajakaumassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]