Fotogrammetrian hyödyntäminen suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa
Nevala, Leevi (2024)
Nevala, Leevi
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023123111243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023123111243
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tutkitaan fotogrammetrian hyödyntämismahdollisuuksia suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää fotogrammetrian käyttömuodot suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa, sen tuomat edut ja siihen liittyvät haasteet.
Suunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta ovat avainasemassa rakennushankkeen onnistumisen kannalta. Suunnittelun ohjauksella varmistetaan, että suunnitelmat valmistuvat asetettujen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Työmaavalvonnan avulla varmistetaan, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti ja se täyttää sille asetetut vaatimukset. Fotogrammetria käyttää valokuvia mittaus- ja paikkatiedon tuottamiseen. Valokuvien limittämisen avulla voidaan luoda halutusta kohteesta 3D-pintamalli tietokoneohjelman avulla, mikä mahdollistaa mittatietojen tarkastelun. Fotogrammetriaa käytetään rakennusalalla esimerkiksi lähtötietojen keräämisessä, visualisoinnissa ja dokumentoinnissa.
Työn alussa tutkimusta pohjustetaan kirjallisuustutkimuksella, jossa esitellään suunnitteluprosessin kulkua, suunnittelun ohjauksen pääpiirteitä, työmaavalvontaa, fotogrammetriaa ja sen käyttöä kyseisillä tutkimusaiheen osa-alueilla. Tutkimuksen empiirisenä osa-alueena toimii haastattelututkimus. Haastateltavat työskentelevät suomalaisen rakennusalan konsulttiyrityksen palveluksessa. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli tutkia fotogrammetrian käytön laajuutta suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa Suomessa. Kirjallisuustutkimuksesta kerätty teoria ja empiirisestä tutkimuksesta saadut tutkimustulokset analysoitiin ja niistä kerättiin yhteneväisyyksiä sekä eroja.
Tutkimuksen perusteella fotogrammetrian käyttökohteet ovat lähtötieto- ja toteumamallin tuottaminen, dokumentaatio ja visualisointi. Tutkimuksessa havaitaan fotogrammetrian parantavan suunnittelun ohjauksen tehokkuutta kommunikaation ja päätöksenteon oikea-aikaisuuden parantuessa. Työmaavalvonnassa fotogrammetrialla saavutetaan selkeyttä dokumentaatiossa ja virheiden sekä puutteiden esittämistavassa. Fotogrammetrian käytössä havaitaan myös ongelmia, jotka erityisesti painottuvat mallien tuottamiseen. Fotogrammetrian hyödyntämistä suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa tulisi tutkia lisää. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä perehtyä esimerkiksi käytön yleisyyden vaihteluihin eri maiden välillä.
Suunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta ovat avainasemassa rakennushankkeen onnistumisen kannalta. Suunnittelun ohjauksella varmistetaan, että suunnitelmat valmistuvat asetettujen aikataulu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Työmaavalvonnan avulla varmistetaan, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti ja se täyttää sille asetetut vaatimukset. Fotogrammetria käyttää valokuvia mittaus- ja paikkatiedon tuottamiseen. Valokuvien limittämisen avulla voidaan luoda halutusta kohteesta 3D-pintamalli tietokoneohjelman avulla, mikä mahdollistaa mittatietojen tarkastelun. Fotogrammetriaa käytetään rakennusalalla esimerkiksi lähtötietojen keräämisessä, visualisoinnissa ja dokumentoinnissa.
Työn alussa tutkimusta pohjustetaan kirjallisuustutkimuksella, jossa esitellään suunnitteluprosessin kulkua, suunnittelun ohjauksen pääpiirteitä, työmaavalvontaa, fotogrammetriaa ja sen käyttöä kyseisillä tutkimusaiheen osa-alueilla. Tutkimuksen empiirisenä osa-alueena toimii haastattelututkimus. Haastateltavat työskentelevät suomalaisen rakennusalan konsulttiyrityksen palveluksessa. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli tutkia fotogrammetrian käytön laajuutta suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa Suomessa. Kirjallisuustutkimuksesta kerätty teoria ja empiirisestä tutkimuksesta saadut tutkimustulokset analysoitiin ja niistä kerättiin yhteneväisyyksiä sekä eroja.
Tutkimuksen perusteella fotogrammetrian käyttökohteet ovat lähtötieto- ja toteumamallin tuottaminen, dokumentaatio ja visualisointi. Tutkimuksessa havaitaan fotogrammetrian parantavan suunnittelun ohjauksen tehokkuutta kommunikaation ja päätöksenteon oikea-aikaisuuden parantuessa. Työmaavalvonnassa fotogrammetrialla saavutetaan selkeyttä dokumentaatiossa ja virheiden sekä puutteiden esittämistavassa. Fotogrammetrian käytössä havaitaan myös ongelmia, jotka erityisesti painottuvat mallien tuottamiseen. Fotogrammetrian hyödyntämistä suunnittelun ohjauksessa ja työmaavalvonnassa tulisi tutkia lisää. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä perehtyä esimerkiksi käytön yleisyyden vaihteluihin eri maiden välillä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]