Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sukupuolisensitiivisyydestä varhaiskasvatuksessa
Tamminen, Ada (2024)
Tamminen, Ada
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122811229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122811229
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatuksessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa kokonaisvaltaista kuvaa sukupuolisensitiivisyydestä ja sen näkyvyydestä varhaiskasvatuksesta 2010 vuodesta eteenpäin. Sukupuolisensitiivisyyttä tarkastellaan monesti ihmisten tuottamien sukupuolittuneiden käytäntöjen kautta. Sukupuolisensitiivisyydestä ei ole vielä laajaa tutkimuskenttää varhaiskasvatuksen kontekstissa. Käsite on vakiintunut varhaiskasvatuksen asiakirjoihin sekä sen tukeminen on oleellista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta. Jokaisella lapsella on myös oikeus ilmaista itseään vapaasti ja saada varhaiskasvatuksessa siihen tarvittavaa tukea. Tutkielma laajentaa ymmärrystä sukupuolisensitiivisyydestä ja näin edistää sen toteutumista varhaiskasvatuksessa.
Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta eri tieteellisestä tutkimusartikkelista. Artikkelit valikoituivat tiettyjen sisäänottokriteerien perusteella. Sukupuolen moninaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä sukupuolisensitiivisyys muodostavat teoreettisen viitekehyksen. Näihin kysymyksiin tutkielma pyrki vastaamaan: Miten sukupuolisensitiivisyys näyttäytyy vuodesta 2010 eteenpäin varhaiskasvatuksen kontekstissa? Millaista muutosta sukupuolisensitiivisyyden käsitteessä on ollut ja miten se ilmenee varhaiskasvatuksessa? Kyseessä on laadullinen tutkimus, koska tutkielma käsittelee jotain ilmiötä ja pyrkii löytämään siitä erilaisia merkityksiä. Aineisto analysoitiin olemassa olevan teorian pohjalta eli teorialähtöisen sisällönanalysiin keinoin.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin kolmessa eri ala luokassa, jotka muodostuivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Sukupuoli käsitteenä oli läsnä kaikissa kahdeksassa tutkimusartikkelissa, mutta sen moninaisuus jäi osin käsittelemättä. Artikkeleissa kuitenkin tunnistettiin käsityksen sukupuolesta muodostuvan yhteiskunnan asettamien normien sekä sukupuolistereotypioiden kautta. Sukupuoli-identiteettiin vaikuttavia tekijöitä oli ympäröivä yhteisö kuten kasvattajat sekä toimintakulttuuri. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen nähtiin tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Lait velvoittavat edistämistoimiin sekä luovat arvopohjaa suomalaiselle kasvatus ja koulutusjärjestelmästänne. Sukupuoltenvälinen tasa-arvo nostettiin esiin merkittävänä lähtökohtana tasa-arvon edistämiselle. Sukupuolisensitiivisyys nähtiin tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Sukupuolittunut puhe rajaa lasten osallisuutta sekä itseilmaisua. Tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa sekä taitoa varhaiskasvatukseen, jotta sukupuolisensitiivisyyttä voidaan toteuttaa.
Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta eri tieteellisestä tutkimusartikkelista. Artikkelit valikoituivat tiettyjen sisäänottokriteerien perusteella. Sukupuolen moninaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä sukupuolisensitiivisyys muodostavat teoreettisen viitekehyksen. Näihin kysymyksiin tutkielma pyrki vastaamaan: Miten sukupuolisensitiivisyys näyttäytyy vuodesta 2010 eteenpäin varhaiskasvatuksen kontekstissa? Millaista muutosta sukupuolisensitiivisyyden käsitteessä on ollut ja miten se ilmenee varhaiskasvatuksessa? Kyseessä on laadullinen tutkimus, koska tutkielma käsittelee jotain ilmiötä ja pyrkii löytämään siitä erilaisia merkityksiä. Aineisto analysoitiin olemassa olevan teorian pohjalta eli teorialähtöisen sisällönanalysiin keinoin.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin kolmessa eri ala luokassa, jotka muodostuivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Sukupuoli käsitteenä oli läsnä kaikissa kahdeksassa tutkimusartikkelissa, mutta sen moninaisuus jäi osin käsittelemättä. Artikkeleissa kuitenkin tunnistettiin käsityksen sukupuolesta muodostuvan yhteiskunnan asettamien normien sekä sukupuolistereotypioiden kautta. Sukupuoli-identiteettiin vaikuttavia tekijöitä oli ympäröivä yhteisö kuten kasvattajat sekä toimintakulttuuri. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen nähtiin tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Lait velvoittavat edistämistoimiin sekä luovat arvopohjaa suomalaiselle kasvatus ja koulutusjärjestelmästänne. Sukupuoltenvälinen tasa-arvo nostettiin esiin merkittävänä lähtökohtana tasa-arvon edistämiselle. Sukupuolisensitiivisyys nähtiin tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Sukupuolittunut puhe rajaa lasten osallisuutta sekä itseilmaisua. Tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa sekä taitoa varhaiskasvatukseen, jotta sukupuolisensitiivisyyttä voidaan toteuttaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]