Väestötappiokuntien strategiset keinot : Teorialähtöinen kartoittava tapaustutkimus väestötappiokuntien strategioiden toimenpiteistä
Matintupa, Petteri (2023)
Matintupa, Petteri
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122911234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122911234
Tiivistelmä
Väestön ikääntyessä heikentyvä huoltosuhde asettaa väestötappiokunnat hankalaan asemaan. Samanaikaisesti kuolleisuuden määrä on ylittänyt syntyvyyden määrän, ajaen lukuisat entiset muuttotappiokunnat väestötappiokunniksi muuttoliikkeen tilanteesta huolimatta. Tämä tutkielma kartoittaa mitä strategisia toimenpiteitä väestötappiokunnissa käytetään kuntien kuntastrategioiden perusteella kunnan talouden kestävyyden edistämiseksi ja arvioi käyttävätkö väestötappiokunnat pyrkimyksissään Michael Porterin geneeristen kilpailustrategioiden vai Jay Barneyn resurssilähtöisen strategianäkemyksen mukaisia strategisia toimenpiteitä.
Menetelmänä on kartoittava tapaustutkimus ja tutkimuskohteena neljän vierekkäisen seutukunnan, Suupohjan, Pohjois-Satakunnan, Luoteis-Pirkanmaan ja Ylä-Pirkanmaan, kuntien voimassa olleet kuntastrategiat. 12 kohdekuntaa ovat Ikaalinen, Juupajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Ruovesi, Siikainen, Teuva ja Virrat. Kohdekuntien virallisten kuntastrategioiden sisältö on purettu temaattisesti lajiteltuna taulukkolaskentaohjelmaan muodostettuun analyysikehikkoon, joka rakentuu Porterin geneerisistä kilpailustrategiamalleista ja resurssilähtöisestä näkemyksestä. Kustannusjohtajuus-, erilaistamis- ja fokusointistrategiat sekä resurssilähtöinen näkemys muodostavat tiedoston sarakkeiden otsikot, joiden alle strategioiden sisältämät toimenpiteet on luokiteltu. Analyysiluvussa luokittelumallin tuloksia on tuotu esiin tiivistetysti teemoittain, sisältäen esimerkkejä kuntien käyttämistä strategisista toimenpiteistä.
Väestötappiokunnat vaikuttavat käyttävän enimmäkseen erilaistamis- tai kustannusjohtajuusstrategioita, ajoittain fokusointistrategioita ja harvoin resurssilähtöisiä strategioita. Kohdekuntien strategioissa on sekä puhtaita kasvustrategioita että kasvua ja sopeuttamista yhdisteleviä hybridistrategioita. Kahdella kolmasosalla kohdekunnista on strategioissaan kustannustehokkuutta parantavia säästötoimenpiteitä, joiden puuttumista väestötappiokuntien kuntastrategioista osa tutkijoista on aiemmin kritisoinut. Tutkielmaa on mahdollista hyödyntää osana älykkään sopeutumisen tutkimuskirjallisuutta. Jatkotutkimusta kaipaisi erityisesti kuntastrategiaan kirjaamattoman strategisen kehittämisen syiden, toiminnan laajuuden ja virallisten kuntastrategioiden kanssa vuorovaikutuksen selvittäminen. Avoimiksi kysymyksiksi jäävät myös resurssilähtöisten strategioiden rooli virallisten kuntastrategioiden ulkopuolella ja minkälaisia kuntaorganisaation omistuksen ulkopuolisia, resurssilähtöisen näkemyksen mukaisia, resursseja kunnilla on mahdollisuus hyödyntää strategioissaan.
Menetelmänä on kartoittava tapaustutkimus ja tutkimuskohteena neljän vierekkäisen seutukunnan, Suupohjan, Pohjois-Satakunnan, Luoteis-Pirkanmaan ja Ylä-Pirkanmaan, kuntien voimassa olleet kuntastrategiat. 12 kohdekuntaa ovat Ikaalinen, Juupajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Ruovesi, Siikainen, Teuva ja Virrat. Kohdekuntien virallisten kuntastrategioiden sisältö on purettu temaattisesti lajiteltuna taulukkolaskentaohjelmaan muodostettuun analyysikehikkoon, joka rakentuu Porterin geneerisistä kilpailustrategiamalleista ja resurssilähtöisestä näkemyksestä. Kustannusjohtajuus-, erilaistamis- ja fokusointistrategiat sekä resurssilähtöinen näkemys muodostavat tiedoston sarakkeiden otsikot, joiden alle strategioiden sisältämät toimenpiteet on luokiteltu. Analyysiluvussa luokittelumallin tuloksia on tuotu esiin tiivistetysti teemoittain, sisältäen esimerkkejä kuntien käyttämistä strategisista toimenpiteistä.
Väestötappiokunnat vaikuttavat käyttävän enimmäkseen erilaistamis- tai kustannusjohtajuusstrategioita, ajoittain fokusointistrategioita ja harvoin resurssilähtöisiä strategioita. Kohdekuntien strategioissa on sekä puhtaita kasvustrategioita että kasvua ja sopeuttamista yhdisteleviä hybridistrategioita. Kahdella kolmasosalla kohdekunnista on strategioissaan kustannustehokkuutta parantavia säästötoimenpiteitä, joiden puuttumista väestötappiokuntien kuntastrategioista osa tutkijoista on aiemmin kritisoinut. Tutkielmaa on mahdollista hyödyntää osana älykkään sopeutumisen tutkimuskirjallisuutta. Jatkotutkimusta kaipaisi erityisesti kuntastrategiaan kirjaamattoman strategisen kehittämisen syiden, toiminnan laajuuden ja virallisten kuntastrategioiden kanssa vuorovaikutuksen selvittäminen. Avoimiksi kysymyksiksi jäävät myös resurssilähtöisten strategioiden rooli virallisten kuntastrategioiden ulkopuolella ja minkälaisia kuntaorganisaation omistuksen ulkopuolisia, resurssilähtöisen näkemyksen mukaisia, resursseja kunnilla on mahdollisuus hyödyntää strategioissaan.