Ympäristönäkökulman arviointi investointipäätöksenteossa
Laintila, Elias (2024)
Laintila, Elias
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122511217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122511217
Tiivistelmä
Tämän kandidaattitutkielman aiheena on yritysten investointipäätöksenteossa toteutettu ympäristövaikutusten arviointi. Kestävän kehityksen lisääntyvän lainsäädännöllisen sääntelyn ja sidosryhmäpaineen takia yritysten sekä täytyy että niiden kannattaa ottaa ympäristönäkökulmat huomioon omassa liiketoiminnassaan. Tutkielma tuottaa lisätietoa yritysten ympäristönäkökulmia huomioivaa investointipäätöksentekoa varten.
Tutkielman tavoitteena on selvittää erityisesti sisäisen laskennan näkökulmasta, mitä ympäristönäkökulmia ja miten yritykset ja niiden sisäinen laskenta arvioivat yritysten investointiprosessissa. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää ympäristönäkökulmien arviointiin liittyvien menetelmien ja mittaamisen haasteita.
Investoinnit ovat teollista valmistustoimintaa harjoittaville yrityksille elintärkeitä niiden menestyksen ja suorituskyvyn kannalta. Investointipäätökset voivat onnistuessaan toimia kannattavan kasvun käynnistäjinä tai vastaavasti huonosti toteutettuina projekteina ne voivat ajaa yrityksen jopa konkurssiin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kestävän kehityksen ympäristönäkökulmasta, investoinneista sekä niihin liittyvistä laskentamenetelmistä. Tutkimusmenetelmäksi- ja otteeksi valikoitui laadullinen teoriaohjaava tutkimus. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin marraskuussa 2023 teollisuuden ja sitä palvelevan palvelusektorin sisäisen laskennan asiantuntijoiden puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin sisältöanalyysillä, jonka avulla aineistosta nousivat esille keskeisimmät havainnot.
Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että ympäristönäkökulmista CO2-päästöt, energiatehokkuus sekä hävikki nousivat etenkin valmistustoimintaa harjoittavien yritysten yleisimmiksi ympäristönäkökulmiksi. Toisena keskeisenä havaintona ilmeni ympäristövaikutusten vaikea laskennallinen rahamääräinen arviointi, joka liittyy sekä ympäristönäkökulman laajuuteen että saatavilla olevan datan haasteisiin. Ympäristölaskennan tietoperustassa mainittujen teorioiden ja menetelmien sijasta tutkituissa yrityksissä käytetään pääasiassa perinteisiä rahamääräistä arvoa mittaavia investointien arviointimenetelmiä, kuten nykyarvo- ja sisäisen korkokannan menetelmiä sekä päästöjä, energiatehokkuutta ja hävikkiä mittaavia avaintunnuslukuja. Pääomabudjetointipäätöksissä ympäristönäkökulmat otetaan aina huomioon, mutta niillä on perinteisiä rahamääräisiä arviointimenetelmiä täydentävä tukirooli. Lisäksi haastatteluista nousivat esille ympäristönäkökulmien arviointia tukeva organisoituminen sekä ympäristönäkökulmiin liittyvät innovatiivisuuden mahdollisuudet. Kestävän kehityksen erilliset yksiköt, ESG-kontrollerit ja niiden välinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa, kun yritykset toteuttava ympäristönäkökulmia huomioivia investointihankkeita.
Tutkielman tavoitteena on selvittää erityisesti sisäisen laskennan näkökulmasta, mitä ympäristönäkökulmia ja miten yritykset ja niiden sisäinen laskenta arvioivat yritysten investointiprosessissa. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää ympäristönäkökulmien arviointiin liittyvien menetelmien ja mittaamisen haasteita.
Investoinnit ovat teollista valmistustoimintaa harjoittaville yrityksille elintärkeitä niiden menestyksen ja suorituskyvyn kannalta. Investointipäätökset voivat onnistuessaan toimia kannattavan kasvun käynnistäjinä tai vastaavasti huonosti toteutettuina projekteina ne voivat ajaa yrityksen jopa konkurssiin.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kestävän kehityksen ympäristönäkökulmasta, investoinneista sekä niihin liittyvistä laskentamenetelmistä. Tutkimusmenetelmäksi- ja otteeksi valikoitui laadullinen teoriaohjaava tutkimus. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin marraskuussa 2023 teollisuuden ja sitä palvelevan palvelusektorin sisäisen laskennan asiantuntijoiden puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto analysoitiin sisältöanalyysillä, jonka avulla aineistosta nousivat esille keskeisimmät havainnot.
Tutkielman lopputuloksena voidaan todeta, että ympäristönäkökulmista CO2-päästöt, energiatehokkuus sekä hävikki nousivat etenkin valmistustoimintaa harjoittavien yritysten yleisimmiksi ympäristönäkökulmiksi. Toisena keskeisenä havaintona ilmeni ympäristövaikutusten vaikea laskennallinen rahamääräinen arviointi, joka liittyy sekä ympäristönäkökulman laajuuteen että saatavilla olevan datan haasteisiin. Ympäristölaskennan tietoperustassa mainittujen teorioiden ja menetelmien sijasta tutkituissa yrityksissä käytetään pääasiassa perinteisiä rahamääräistä arvoa mittaavia investointien arviointimenetelmiä, kuten nykyarvo- ja sisäisen korkokannan menetelmiä sekä päästöjä, energiatehokkuutta ja hävikkiä mittaavia avaintunnuslukuja. Pääomabudjetointipäätöksissä ympäristönäkökulmat otetaan aina huomioon, mutta niillä on perinteisiä rahamääräisiä arviointimenetelmiä täydentävä tukirooli. Lisäksi haastatteluista nousivat esille ympäristönäkökulmien arviointia tukeva organisoituminen sekä ympäristönäkökulmiin liittyvät innovatiivisuuden mahdollisuudet. Kestävän kehityksen erilliset yksiköt, ESG-kontrollerit ja niiden välinen yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa, kun yritykset toteuttava ympäristönäkökulmia huomioivia investointihankkeita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8344]