Pelaajien tietojen keruu, käyttö, uhat ja suojaus

Abstract

Tämän kandidaattitutkielman tavoitteena on tutkia videopelien pelaajien tietojen keruuta, käyttöä, uhkia ja niiltä suojautumista. Tutkielmassa tarkastellaan, miksi ja miten pelaajien tietoja kerätään, millaisia uhkia näihin tietoihin kohdistuu ja miten suojautua näiltä uhkilta. Menetelmänä toimii kirjallisuuskatsaus.

Suurin osa peleistä vaatii ainakin jonkin verran pelaajien tietoja toimiakseen. Pelien kehittäjät hyödyntävät näitä tietoja kehityksen ja ylläpidon aikana, kun taas pelien monet toiminnot edellyttävät niitä toimiakseen oikein. Käyttäjäkokemuksen parantaminen, bugien ja käytettävyysongelmien löytäminen, huijausten havaitseminen, pelisuorituksen optimointi, pelimekaniikoiden suunnittelu ja tasapainottaminen, markkinointi ja pelaajien välinen vuorovaikutus kaikki tarvitsevat tietoja, jotta ne pystytään toteuttamaan.

Videopelit keräävät dataa pelaajistaan monin eri tavoin. Pelaajan tekemät päätökset ja pelin sisäisten tavaroiden, kuten valuutan, käyttö heijastavat pelaajan arvomaailmaa. Jotkin pelit keräävät paljon fyysistä tietoa, kuten liikkumista, nopeutta ja reaktioita. Erilaiset sensorit, kuten peliohjain, nappulat ja mittarit, auttavat tässä. Uudet teknologiat, kuten virtuaalitodellisuus, ovat tuoneet myös ääni-, kasvo-, syke-, ihovaste-, GPS-, katseenseuranta- ja eleidentunnistustietoja pelaamiseen.

Pelaajien tietoihin on havaittu kohdistuvan uhkia. Hakkerit ja muut rikolliset pyrkivät pääsemään niihin käsiksi haittaohjelmilla, kalastuksilla ja kyberhyökkäyksillä. Tietojen avulla voi tehdä rahaa kiristämällä, myymällä ja identiteettivarkauksilla. Suojautuminen vaatii tietoturvaa, tekniikkaa, kuten salausta, ja koulutusta. Monimutkaisia tekniikoita suojauksen parantamiseen on ehdotettu. Tällaisia ovat TEE-tekniikka sekä nollatietoa hyödyntävä pelaaminen.

Tutkimuksen perusteella videopelit keräävät pelaajistaan enemmän dataa mitä olisi pelin toiminnan kannalta tarve. Tämä on huolestuttavaa, vaikka monessa tapauksessa tarkoitukset ovat hyvät. Tähän tulisi puuttua selkeällä tavalla yhtenäisillä laeilla ja asetuksilla. Tietosuojaselosteet tulisi myös saada selvemmiksi.