Helleraportointia Euroopasta – Journalismi helleaallon harjalla: Euroopan äärihelteiden esittäminen Helsingin Sanomissa kesällä 2023
Saravirta, Pihla (2024)
Saravirta, Pihla
2024
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122211199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122211199
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Helsingin Sanomat uutisoi Euroopan äärihelteistä kesän 2023 aikana. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa media loi äärihelteistä ja niiden katastrofikeskeisyydestä. Lisäksi tutkielmassa kiinnitetään huomiota myös siihen, kenen ääni kuului helteitä käsittelevissä jutuissa. Näin pyritään ymmärtämään paremmin ilmastojournalismin moniäänisyyttä ja sitä, miten suomalaiset mediat uutisoivat ilmastonmuutoksesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ilmastojournalismin ja journalismin suhdetta. Aikaisemman tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään äärihelteiden uutisointia, ilmastojournalismin katastrofikeskeisyyttä ja journalististen uutislähteiden moniäänisyyttä.
Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin Sanomien uutisia ilmastonmuutoksesta kesän 2023 aikana yhteensä kolmen kuukauden aikavälillä. Aineistoon kuului kaiken kaikkiaan yhteensä 17 artikkelia. Menetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa tarkasteltiin sekä kuvan että tekstin tasolla.
Aineisto jaoteltiin tutkimusmenetelmän avulla viiteen eri tapaan, joilla äärihelteitä esitettiin. Tavat olivat vaikutusten korostaminen ja ihmisten kärsimys, dramatisointi ja kielen voimistelu, asiantuntijoiden kommentit ja visuaalinen ilmaisu. Artikkeleista myös eroteltiin, keitä käytetään uutislähteinä. Aineiston uutisissa haastateltiin tai siteerattiin pääosin asiantuntijoita, tutkijoita ja poliitikkoja. Jopa viidessä aineiston jutussa tulivat esiin tavallisten kansalaisten äänet.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kesän helteet esitettiin suomalaisessa uutismediassa ilmastojournalismille hyvin tyypilliseen tapaan eli katastrofit keskiössä. Helsingin Sanomat uutisoi helteistä melko moniäänisesti, mutta tutkija- ja poliitikkopainotteisuus korostui. Tuloksista voi päätellä, että tasapaino asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten välillä riippuu uutisen luonteesta ja tavoitteesta. Tulokset vahvistavat aikaisempaa ilmastojournalismin tutkimusta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ilmastojournalismin ja journalismin suhdetta. Aikaisemman tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään äärihelteiden uutisointia, ilmastojournalismin katastrofikeskeisyyttä ja journalististen uutislähteiden moniäänisyyttä.
Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin Sanomien uutisia ilmastonmuutoksesta kesän 2023 aikana yhteensä kolmen kuukauden aikavälillä. Aineistoon kuului kaiken kaikkiaan yhteensä 17 artikkelia. Menetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla aineistoa tarkasteltiin sekä kuvan että tekstin tasolla.
Aineisto jaoteltiin tutkimusmenetelmän avulla viiteen eri tapaan, joilla äärihelteitä esitettiin. Tavat olivat vaikutusten korostaminen ja ihmisten kärsimys, dramatisointi ja kielen voimistelu, asiantuntijoiden kommentit ja visuaalinen ilmaisu. Artikkeleista myös eroteltiin, keitä käytetään uutislähteinä. Aineiston uutisissa haastateltiin tai siteerattiin pääosin asiantuntijoita, tutkijoita ja poliitikkoja. Jopa viidessä aineiston jutussa tulivat esiin tavallisten kansalaisten äänet.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kesän helteet esitettiin suomalaisessa uutismediassa ilmastojournalismille hyvin tyypilliseen tapaan eli katastrofit keskiössä. Helsingin Sanomat uutisoi helteistä melko moniäänisesti, mutta tutkija- ja poliitikkopainotteisuus korostui. Tuloksista voi päätellä, että tasapaino asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten välillä riippuu uutisen luonteesta ja tavoitteesta. Tulokset vahvistavat aikaisempaa ilmastojournalismin tutkimusta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9041]