Yhteiskuntavastuun merkityksiä: Diskurssianalyysi kiertotaloustoimijoiden haastattelupuheesta
Kaunisvirta, Viola (2024)
Kaunisvirta, Viola
2024
Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma - Master's Programme in Responsible Business
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122211189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122211189
Tiivistelmä
Yhteiskuntavastuuta voidaan luonnehtia epämääräiseksi ja monimuotoiseksi käsitteeksi, jota on tarkasteltu tutkimuskirjallisuudessa jo vuosikymmenien ajan. Huolimatta pitkäaikaisesta keskustelusta, yhteiskuntavastuulla ei ole yhtä yleispätevää määritelmää, vaan sen merkitys vaihtelee kontekstista riippuen. Nykyajan haasteelliset ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja maailmanlaajuinen eriarvoisuus, edellyttävät yhtenäisen yhteiskuntavastuuajattelun kehittymistä. Tulevaisuuden yhteiskuntavastuuajattelu rakentuu yksilötason pohdintaan siitä, miten yhteiskuntavastuuta hahmotetaan ja mikä sitä määrittää.
Yhteiskuntavastuu ymmärretään merkityksien kautta ilmeneväksi käsitteeksi, vaikka tätä näkökulmaa tukevia tutkimustuloksia ei ole laajasti käsitelty. Hyödyntämällä merkityksenluontia yhdistävänä mekanismina, tämä tutkielma syventyy kirjallisuudessa tunnistettuihin yhteiskuntavastuun merkitysten erilaisiin dynamiikkoihin. Tutkielmassa hyödynnetään diskurssianalyysiä tutkimusmenetelmänä, jonka tavoitteena on tunnistaa yhteiskuntavastuun merkityksiä tutkimalla yksityiskohtaisesti suomalaisten kiertotalouden edelläkävijöiden haastattelupuhetta. Keskittymällä kiertotaloustoimijoihin, tutkielma vastaa tarpeeseen perehtyä yhteiskuntavastuun parissa työskentelevään asiantuntijaryhmään, joka kohtaa haasteita sovittaessa yhteen erilaisia yhteiskuntavastuun ajattelutapoja ja jännitteitä.
Yhteiskuntavastuun merkityksiä tutkittiin kiertotaloutta edistävässä sidosryhmätoiminnassa. Tutkimusaineisto koostui CICAT2025-hankkeen 16:sta kiertotaloustoimijan valmiista haastatteluaineistosta, joita tarkasteltiin diskurssianalyysin periaattein. Tutkielma keskittyy kiertotaloustoimijoiden puhetapoihin ja kielenkäyttöön, jotka ovat aina tulkinnallisia ja kontekstisidonnaisia. Kielellinen tulkinta yhdistetään diskurssianalyysissä sosiaalisen toiminnan tarkasteluun, jolloin kielellä on sosiaalista todellisuutta rakentava luonne.
Tutkielman tuloksena tunnistettiin neljä yhteiskuntavastuun diskurssia: yksilökeskeinen, organisaatiokeskeinen, sidosryhmäkeskeinen ja yhteiskuntakeskeinen, joiden merkitykset rakentuivat instrumentaalisesti, relationaalisesti, integratiivisesti ja moraalisesti. Analyysin perusteella yhteiskuntavastuu ilmeni monitasoisena ja -tahoisena, mikä vaikeutti yhtenäisen käsityksen muodostamista, mutta loi sen sijaan kokonaisvaltaisen kuvion limittyvistä yhteiskuntavastuun diskursseista. Limittyneisyys heijastaa kiertotaloustoimijoiden yksilöllisten näkemysten monitahoisuutta, missä tunnistettiin eettisiä, taloudellisia, laillisia ja filantrooppisia elementtejä. Elementtien kautta tarkasteltiin mikä ohjaa yhteiskuntavastuun merkityksenantoa ja millaisia merkityskamppailuja kiertotaloustoimijat kohtaavat. Tutkielman tulokset täydentävät yhteiskuntavastuun tutkimuskeskustelua osoittamalla erilaisten elementtien monimutkaista kietoutumista ja niistä syntyviä jännitteitä. Lisäksi tulokset syventävät yhteiskuntavastuun tutkimuskeskustelua inhimillisemmän ja arvopohjaisemman lähestymistavan kautta, joka huomioi kiertotalouden kontekstissa vähemmälle huomiolle jääneen sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulman.
Yhteiskuntavastuu ymmärretään merkityksien kautta ilmeneväksi käsitteeksi, vaikka tätä näkökulmaa tukevia tutkimustuloksia ei ole laajasti käsitelty. Hyödyntämällä merkityksenluontia yhdistävänä mekanismina, tämä tutkielma syventyy kirjallisuudessa tunnistettuihin yhteiskuntavastuun merkitysten erilaisiin dynamiikkoihin. Tutkielmassa hyödynnetään diskurssianalyysiä tutkimusmenetelmänä, jonka tavoitteena on tunnistaa yhteiskuntavastuun merkityksiä tutkimalla yksityiskohtaisesti suomalaisten kiertotalouden edelläkävijöiden haastattelupuhetta. Keskittymällä kiertotaloustoimijoihin, tutkielma vastaa tarpeeseen perehtyä yhteiskuntavastuun parissa työskentelevään asiantuntijaryhmään, joka kohtaa haasteita sovittaessa yhteen erilaisia yhteiskuntavastuun ajattelutapoja ja jännitteitä.
Yhteiskuntavastuun merkityksiä tutkittiin kiertotaloutta edistävässä sidosryhmätoiminnassa. Tutkimusaineisto koostui CICAT2025-hankkeen 16:sta kiertotaloustoimijan valmiista haastatteluaineistosta, joita tarkasteltiin diskurssianalyysin periaattein. Tutkielma keskittyy kiertotaloustoimijoiden puhetapoihin ja kielenkäyttöön, jotka ovat aina tulkinnallisia ja kontekstisidonnaisia. Kielellinen tulkinta yhdistetään diskurssianalyysissä sosiaalisen toiminnan tarkasteluun, jolloin kielellä on sosiaalista todellisuutta rakentava luonne.
Tutkielman tuloksena tunnistettiin neljä yhteiskuntavastuun diskurssia: yksilökeskeinen, organisaatiokeskeinen, sidosryhmäkeskeinen ja yhteiskuntakeskeinen, joiden merkitykset rakentuivat instrumentaalisesti, relationaalisesti, integratiivisesti ja moraalisesti. Analyysin perusteella yhteiskuntavastuu ilmeni monitasoisena ja -tahoisena, mikä vaikeutti yhtenäisen käsityksen muodostamista, mutta loi sen sijaan kokonaisvaltaisen kuvion limittyvistä yhteiskuntavastuun diskursseista. Limittyneisyys heijastaa kiertotaloustoimijoiden yksilöllisten näkemysten monitahoisuutta, missä tunnistettiin eettisiä, taloudellisia, laillisia ja filantrooppisia elementtejä. Elementtien kautta tarkasteltiin mikä ohjaa yhteiskuntavastuun merkityksenantoa ja millaisia merkityskamppailuja kiertotaloustoimijat kohtaavat. Tutkielman tulokset täydentävät yhteiskuntavastuun tutkimuskeskustelua osoittamalla erilaisten elementtien monimutkaista kietoutumista ja niistä syntyviä jännitteitä. Lisäksi tulokset syventävät yhteiskuntavastuun tutkimuskeskustelua inhimillisemmän ja arvopohjaisemman lähestymistavan kautta, joka huomioi kiertotalouden kontekstissa vähemmälle huomiolle jääneen sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulman.