Sankareita ja väsymättömiä työmyyriä: Nuorten esittäminen sanomalehti Karjalaisen jutuissa
Natunen, Simo (2024)
Natunen, Simo
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122011135
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122011135
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisia nuoria sanomalehtien juttuihin päätyy, millaista ääntä he käyttävät saamallaan sanatilalla ja millaisia journalistisia valintoja toimituksissa tehdään nuorien esittämisessä. Nuoria on pyritty saamaan sanomalehtien yleisöiksi pitkään. Yhtenä ongelmana on nähty se, että lehtien sisältö ja sanomalehti formaattina eivät ole oikein käyneet yksiin nuorten omiin näkemyksiin siitä, mitä he journalismilta odottavat. Samaan aikaan nuoret ovat kuitenkin yksi journalismin yleisöryhmistä, ja heitä ei tulisi jättää ulkopuolelle tai kokonaan käsittelemättä. Varsinkin käsittelemättä jättäminen saattaisi antaa yleisölle väärän kuvan yhteiskunnasta ja väestörakenteesta. Kysymys ei ole lehtien näkökulmasta vain taloudellinen, vaan myös ammatillinen ja eettinen. Nuorten jättäminen journalismin ulkopuolelle kaventaa ääntä, joka yhteiskunnan ihmisistä kantautuu ja rajoittaa nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja siihen vaikuttamiseen.
Tutkimusten mukaan nuoret haluavat journalismin esittävän heille relevantteja aiheita ja tarjoavan nuorille mahdollisuuden kertoa asioistaan omalla äänellään. Siitä, kuinka hyvin sanomalehdet onnistuvat vastaamaan nuorten tarpeisiin, ei ole juurikaan tutkimustietoa. Siitäkin, millaiset nuoret lehtien sivuille lopulta päätyvät, tiedetään liian vähän.
Nuorten ja sanomalehtien keskinäinen suhde ei ole yksiselitteinen. Työn teoriaosuudessa käydään läpi nuorten ja journalismin suhdetta, sanomalehtien tehtävää ja yleisöjä. Aihetta tarkastellaan empiirisesti tutkimalla Karjalaisessa vuonna 2022 julkaistuja henkilöjuttuja. Niissä haastateltavat pääsevät ensisijaisesti kertomaan itsestään ja omasta elämästään. Sisällön analyysin keinoin toteutettuun empiiriseen analyysiin valikoitui yhteensä 16 juttua.
Analyysin perusteella Karjalaisen sivuille päätyvät pääasiassa positiivisessa valossa esiintyvät aktiiviset nuoret, jotka pyrkivät innostamaan esimerkillään myös muita aktiivisuuteen. Aineistosta löytyi nuoria, jotka ovat sankareita ja säväyttäjiä, ja jotka puhuvat henkeä nostattavasti ja kantaaottavasti. Merkittävä osa jutuista käsitteli nuorten työelämään: henkilökohtaisia onnistumisia, rohkeita peliliikkeitä tai isoja muutoksia.
Tutkimusten mukaan nuoret haluavat journalismin esittävän heille relevantteja aiheita ja tarjoavan nuorille mahdollisuuden kertoa asioistaan omalla äänellään. Siitä, kuinka hyvin sanomalehdet onnistuvat vastaamaan nuorten tarpeisiin, ei ole juurikaan tutkimustietoa. Siitäkin, millaiset nuoret lehtien sivuille lopulta päätyvät, tiedetään liian vähän.
Nuorten ja sanomalehtien keskinäinen suhde ei ole yksiselitteinen. Työn teoriaosuudessa käydään läpi nuorten ja journalismin suhdetta, sanomalehtien tehtävää ja yleisöjä. Aihetta tarkastellaan empiirisesti tutkimalla Karjalaisessa vuonna 2022 julkaistuja henkilöjuttuja. Niissä haastateltavat pääsevät ensisijaisesti kertomaan itsestään ja omasta elämästään. Sisällön analyysin keinoin toteutettuun empiiriseen analyysiin valikoitui yhteensä 16 juttua.
Analyysin perusteella Karjalaisen sivuille päätyvät pääasiassa positiivisessa valossa esiintyvät aktiiviset nuoret, jotka pyrkivät innostamaan esimerkillään myös muita aktiivisuuteen. Aineistosta löytyi nuoria, jotka ovat sankareita ja säväyttäjiä, ja jotka puhuvat henkeä nostattavasti ja kantaaottavasti. Merkittävä osa jutuista käsitteli nuorten työelämään: henkilökohtaisia onnistumisia, rohkeita peliliikkeitä tai isoja muutoksia.