Luontoäänet vai lempimusiikki : Kumpi vähentää stressiä paremmin?

Abstract

Stressi on nykyaikana yksi suurimmista uhista ihmisen terveydelle, joten keinot stressin vähentämiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä. Yksi helpoimmin saavutettavista tavoista stressin vähenemiseen on yhteys luontoympäristöön. Fyysinen oleilu luontoympäristössä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä jo pelkillä luontoäänillä voidaan vähentää stressiä. Toinen vaikuttavaksi osoitettu menetelmä stressin vähenemiseen on musiikin kuuntelu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko luontoäänien toistuva kuunteleminen hyödyllisempää stressin vähenemisessä kuin lempimusiikin toistuva kuunteleminen. Näitä kahta menetelmää ei ole aiemmin juurikaan vertailtu keskenään, ja aiemmat tutkimukset luontoäänien tai musiikin kuuntelusta ovat olleet lähinnä lyhyitä laboratoriokokeita.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Tokion yliopistosta Japanista ja Tampereen yliopistosta Suomesta kevätlukukautena 2021. Analyysiin otettiin mukaan 69 yliopisto-opiskelijaa. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Interventiona toimi 10 minuutin luontoäänten ja lempimusiikin kuuntelu. Se toteutettiin ristikkäisasetelmana siten, että toinen ryhmä kuunteli luontoääniä päivinä 1–7 ja lempimusiikkia päivinä 8–14 ja toinen ryhmä päinvastoin. Tutkittavien stressiä mitattiin elpymiskokemuksia kartoittavan ROS-kyselyn sekä koettua stressiä kartoittavan PSS-10-kyselyn avulla siten, että ROS-kysely täytettiin joka päivä ennen interventiota ja intervention jälkeen sekä PSS-10-kysely ensimmäisenä päivänä ennen interventiota sekä kahdeksantena ja neljäntenätoista päivänä intervention jälkeen. Tutkimuksen hypoteesina luonnon hyvinvointivaikutusten tutkimusnäyttöön sekä yhteen vastaavanlaiseen tutkimukseen pohjautuen oli, että luontoäänet vähentävät stressiä paremmin kuin lempimusiikki. Elpymiskokemusten aineisto analysoitiin toistomittausten ANOVAlla sekä parittaisilla t-testeillä ja koetun stressin aineisto toistomittausten ANOVAlla.

Toistuva luontoäänien ja lempimusiikin kuunteleminen lisäsivät elpymiskokemuksia, mutta niiden vaikutukset eivät eronneet toisistaan. Lisäksi toistuva luontoäänien kuunteleminen vähensi koettua stressiä, kun taas toistuva musiikin kuunteleminen ei vähentänyt. Hypoteesin voidaan siis ajatella toteutuneen, sillä luontoäänet vähensivät stressiä sekä lisäämällä elpymiskokemuksia että vähentämällä koettua stressiä. Elpymiskokemusten päivittäinen vaihtelu ei ollut tämän tutkimuksen suurimpana mielenkiintona, mutta on huomionarvoista, että molempien interventioiden vaikutus myös päivittäisiin elpymiskokemuksiin oli merkittävä.

Tämän tutkimuksen perusteella sekä luontoäänillä että lempimusiikilla on potentiaalia parantaa ihmisen hyvinvointia stressin vähenemisen näkökulmasta, niin päivittäisellä kuin viikoittaisellakin tasolla. Vaikutusten suuruus osoittaa, että tuloksilla on käytännön merkitystä. Luontoäänten parempi vaikutus stressin vähenemiseen antaa viitteitä siitä, että luontoäänillä on poikkeuksellinen kyky parantaa ihmisen hyvinvointia, mikä vahvistaa aiempia tutkimustuloksia luontoäänten hyvinvointivaikutuksista. Tämän tutkimuksen löydökset ovat merkityksellisiä, sillä stressi on yksi tämän aikakauden suurimmista psyykkisistä ja fyysisistä haasteista, ja tässä tutkimuksessa vaikuttaviksi osoitetut menetelmät ovat helposti käytettävissä niin ihmisten arjessa kuin muissakin olosuhteissa.