Henkilöhahmojen sukupuolittuneet kuvaukset true crime -podcastissa
Korhonen, Oona (2024)
Korhonen, Oona
2024
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122011113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023122011113
Tiivistelmä
Mediassa esiintyvä rikollisuus on voimakkaasti mukana arkielämässämme myös viihteellisessä muodossa. Tutkimuksen mukaan mediassa esiintyvällä rikollisuudella voi olla monenlaisia vaikutuksia esimerkiksi yksilön rikoskäsitykseen ja asenteisiin. Median esittämässä rikoskuvassa on kuitenkin nähtävillä vääristymiä ja stereotyyppisiä kuvauksia rikollisuudesta, uhreista ja tekijöistä. Media korostaa helposti uutiskynnyksen ylittävää ja dramaattista rikollisuutta, jolloin median antama rikoskuva ei vastaa suoraan todellisuutta. Rikollisuuteen ja väkivaltaan on liitettävissä sukupuolittuneita odotuksia ja stereotypioita. Esimerkiksi ideaaliuhrin termillä on kuvattu uhriin liittyviä odotuksia ja stereotypioita, joissa korostuu naisen asema uhrina ja miehen asema tekijänä.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten henkilöhahmoja kuvataan true crime -podcastissa erityisesti heidän sukupuolensa sekä tekijän ja uhrin kategorian kautta. Tutkielman aineistona on suomalainen true crime -podcast, josta tarkastelussa on kymmenen rikostarinaa. Aineiston käsittelyssä menetelmänä käytetään sisällönanalyysiä.
True crime -podcastissa henkilöhahmoja on kuvattu sukupuolesta ja tekijän tai uhrin kategoriasta riippumatta melko samankaltaisilla pääluokilla, kuten perheen ja ihmissuhteiden tai luonteenpiirteiden kautta. Esillä oli myös erityisesti tekijälle ominaisia pääteemoja, kuten raha. Lisäksi miestekijöitä kuvattiin myös heidän rikoshistoriansa kautta. Vaikka pääluokat olivat paikoitellen samankaltaisia, sukupuolikategorioiden ja erityisesti uhrin ja tekijän välillä oli esillä eroja siinä, millaisia kuvauksia nämä pääluokat pitivät sisällään.
Tutkielmassa löytyneiden kuvausten perusteella tekijän ja uhrin henkilöitä kuvataan sekä stereotypioiden mukaisesti että vastaisesti. Tulevaisuudessa olisi voisi olla tutkimuksellisesti hyödyllistä tuoda podcastin kuuntelijan näkökulmaa voimakkaammin esille. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää hahmottaa aikaisempaa kattavammin sitä, miten true crime -genre vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin rikollisuudesta. Lisäksi olisi tarpeellista kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota sukupuoleen ja siihen liittyviin stereotypioihin ja stereotypioiden purkamiseen true crime -kontekstissa.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten henkilöhahmoja kuvataan true crime -podcastissa erityisesti heidän sukupuolensa sekä tekijän ja uhrin kategorian kautta. Tutkielman aineistona on suomalainen true crime -podcast, josta tarkastelussa on kymmenen rikostarinaa. Aineiston käsittelyssä menetelmänä käytetään sisällönanalyysiä.
True crime -podcastissa henkilöhahmoja on kuvattu sukupuolesta ja tekijän tai uhrin kategoriasta riippumatta melko samankaltaisilla pääluokilla, kuten perheen ja ihmissuhteiden tai luonteenpiirteiden kautta. Esillä oli myös erityisesti tekijälle ominaisia pääteemoja, kuten raha. Lisäksi miestekijöitä kuvattiin myös heidän rikoshistoriansa kautta. Vaikka pääluokat olivat paikoitellen samankaltaisia, sukupuolikategorioiden ja erityisesti uhrin ja tekijän välillä oli esillä eroja siinä, millaisia kuvauksia nämä pääluokat pitivät sisällään.
Tutkielmassa löytyneiden kuvausten perusteella tekijän ja uhrin henkilöitä kuvataan sekä stereotypioiden mukaisesti että vastaisesti. Tulevaisuudessa olisi voisi olla tutkimuksellisesti hyödyllistä tuoda podcastin kuuntelijan näkökulmaa voimakkaammin esille. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää hahmottaa aikaisempaa kattavammin sitä, miten true crime -genre vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin rikollisuudesta. Lisäksi olisi tarpeellista kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota sukupuoleen ja siihen liittyviin stereotypioihin ja stereotypioiden purkamiseen true crime -kontekstissa.