EU:n vakavaraisuussääntelyn vaikutus Suomen pankkisektoriin: Tarkastelussa muutokset pääomavaatimuksissa, vakavaraisuudessa sekä kokonaisriskissä riskikohtaisesti

Abstract

Tässä tutkielmassa analysoidaan Euroopan Unionin vakavaraisuussääntelyn vaikutuksia Suomen ja EU:n pankkisektoriin. Tutkielmassa tarkastellaan EU:n 2010–2020-luvuilla tehtyjen vakavaraisuuslainsäädännöllisten uudistusten vaikutuksia pankkisektorin pääomavaatimuksiin ja vakavaraisuuteen erityisesti kokonaisriskin kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka pääomavaatimukset, vakavaraisuussuhteet sekä riskikehyskohtaiset riskipainotetut erät ovat konkreettisesti vuositasolla muuttuneet ja miltä osin näiden muutosten voidaan katsoa johtuvan EU:n vakavaraisuuslainsäädännön uudistuksista.

Tutkielman teoriaosuudessa esitellään ne lainsäädäntöpaketit ja -uudistukset, joiden vaikutuksia myöhemmin empiriaosuudessa analysoidaan. Käytännössä tutkielmassa käsiteltävä lainsäädäntö koostuu kansainväliseen Basel-sääntelyyn pohjautuvista vakavaraisuusasetuksista CRR ja CRR II sekä niihin liittyvistä luottolaitosdirektiiveistä CRD IV ja CRD V. Lisäksi käydään läpi luottolaitosdirektiiveihin pohjautuva Suomen kansallinen lainsäädäntö eli niin kutsuttu Luottolaitoslaki, sillä Suomen pankkisektorin näkökulmasta myös Suomen kansallinen lainsäädäntö vaikuttaa EU:n lainsäädännön lisäksi laitosten toimintaan. Teoriaosuudessa käydään läpi kyseisistä lainsäädäntöpaketeista aiheutuvat vakavaraisuus- ja pääomavaatimukset sekä niiden laskemiseen perustuvat menetelmät. Tämän jälkeen teoreettisen taustan muodostamiseksi teoriaosuudessa käydään läpi aikaisempia vakavaraisuus- ja yleisemmin Basel-sääntelyyn liittyviä tutkimuksia ja niiden tuloksia liittyen pääomavaatimuksien, vakavaraisuuden ja riskikehyskohtaisen kokonaisriskin kehitykseen.

Empiriaosuudessa pyritään paikkaamaan tutkimusaukkoa siitä, kuinka pääomavaatimukset ja vakavaraisuus ovat etenkin kokonaisriskin kautta kehittyneet Suomen pankkisektorin näkökulmasta. Vaikutuksia analysoidaan Suomen tasolla yhden ison ja yhden pienen toimijan näkökulmasta ja pyritään selvittämään, kuinka kokonaisriski, pääomavaatimukset sekä vakavaraisuus on aina kunkin uudistuspaketin voimaantulon yhteydessä muuttunut ja onko havaittu kehitys linjassa EU:n pankkisektorin kollektiivisen kehityksen kanssa. Tutkimusosuus suoritetaan aikasarja-analyysina. Käytännössä analysoitavana aineistona toimii kahden eri suomalaispankin julkisesti saatavilla oleva tilinpäätösdata liittyen riskikohtaisten riskipainotettujen erien, pääomavaatimuksen ja vakavaraisuuden kehitykseen. Tämän aineiston pohjalta pääomavaatimusten ja vakavaraisuuden kehitystä pyritään analysoimaan vuositasolla lainsäädäntöuudistusten kannalta oleellisina vuosina ajanjaksolla 2013–2022. Vaikutuksia analysoidaan nimenomaan riskipainotettujen erien muutoksen kautta riskikehyskohtaisesti, sillä lainsäädännölliset vaikutukset korreloivat usein suoraan joko riskipainotettujen erien tai omien varojen suuruuteen ja vasta tätä kautta euromääräisiin pääomavaatimuksiin sekä vakavaraisuuteen.

Empiriaosuuden keskeisimmät havainnot osoittavat euromääräisen pääomavaatimuksen kasvaneen kummankin pankin osalta jokaisena tarkasteluvuonna johtuen pääasiassa kokonaisriskin kasvusta kunakin tarkasteluvuonna. Epäselvää on kuitenkin lainsäädännöllisten tekijöiden osuus muutosten taustalla – vakavaraisuuslainsäädännön uudistuksia voidaan ainakin osittain pitää empiriassa tehtyjen havaintojen taustalla olevana vaikuttavina tekijöinä, mutta johtopäätöksissä todetaan, että varmuudella tätä havaintoa ei pystytä toteamaan.