Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukeminen esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa: Opettajien näkemyksiä inklusiivisesta kasvatuksesta
Tyven, Camilla; Ylipiha, Aada (2023)
Tyven, Camilla
Ylipiha, Aada
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911036
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa lapsen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukemisesta inklusiivisessa lapsi- ja opetusryhmässä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa opettajien näkökulmien kautta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla tuen jatkumo huomioidaan lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, ja minkälaista yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen opettajat tekevät, jotta siirtymä on lapselle mahdollisimman sujuva.
Tutkimus on laadullinen. Aineisto muodostui viiden esiopetuksen ja viiden alkuopetuksen opettajan vastauksista, jotka kerättiin sähköisellä Forms -kyselylomakkeella päiväkodeista ja kouluista Pirkanmaalta ja Päijät-Hämeestä. Tutkimusongelma on tuen jatkumo läpi esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen, ja miten inklusiivinen kasvatus ja opetus vaikuttavat siihen. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukeminen eroaa esi- ja alkuopetuksen inklusiivisessa kasvatuksessa ja miten esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tulisi toimia huomioiden lapsen etu ensisijaisesti. Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat: inkluusio, inklusiivinen kasvatus, kolmiportainen tuki, eriyttäminen, osallisuus, yhdenvertaisuus, oppimisvaikeudet, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen, matemaattiset taidot, oppimisympäristö ja moniammatillinen yhteistyö nivelvaiheessa. Aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisen että teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksia tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen keskeisten käsitteiden avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset yllättivät samankaltaisuudellaan. Esi- ja alkuopetuksen opettajien pedagogiset keinot lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukemisessa inklusiivisessa kasvatuksessa ja opetuksessa olivat hyvin samankaltaisia. Lasten oppimisvalmiudet ja osaamisen taso otettiin huomioon oppimateriaalin eriyttämisessä ja tehtäviä räätälöitiin, jotta ne vastasivat jokaisen lapsen sen hetkistä oppimisen tasoa. Eroavaisuuksia olivat esiopetuksen opettajien kokemukset opetuksen tauottamisesta, selkeästä päiväjärjestyksestä sekä eri aistien käytöstä opetuksen tukena. Alkuopetuksen opettajat mainitsivat selkeiden sääntöjen ja struktuurien käytön luomaan turvallisuuden tunnetta oppilaille oppimistilanteisiin, lukuviivaimen käytön lukemisen tukena, palkkiotehtävät ja kannustustarrat oppimisen motivointikeinoina sekä säännöllisen tukiopetuksen merkityksen oppimisen tukena. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksissa tuli selkeästi esille, että esi- ja alkuopetuksen opettajat arvostivat merkittävästi nivelvaiheen yhteistyötä. Lapsen sujuvalle siirtymälle tärkeitä asioita olivat tiedonsiirto, vierailut, yhteiset tapahtumat ja monialainen yhteistyö.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen inklusiivisessa lapsiryhmässä eroa paljoa esi- ja alkuopetuksessa. Lisäksi esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen intensiivinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeänä, jotta lapsen sujuva siirtyminen mahdollistetaan.
Tutkimus on laadullinen. Aineisto muodostui viiden esiopetuksen ja viiden alkuopetuksen opettajan vastauksista, jotka kerättiin sähköisellä Forms -kyselylomakkeella päiväkodeista ja kouluista Pirkanmaalta ja Päijät-Hämeestä. Tutkimusongelma on tuen jatkumo läpi esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen, ja miten inklusiivinen kasvatus ja opetus vaikuttavat siihen. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukeminen eroaa esi- ja alkuopetuksen inklusiivisessa kasvatuksessa ja miten esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa tulisi toimia huomioiden lapsen etu ensisijaisesti. Teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat: inkluusio, inklusiivinen kasvatus, kolmiportainen tuki, eriyttäminen, osallisuus, yhdenvertaisuus, oppimisvaikeudet, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen, matemaattiset taidot, oppimisympäristö ja moniammatillinen yhteistyö nivelvaiheessa. Aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisen että teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksia tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen keskeisten käsitteiden avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset yllättivät samankaltaisuudellaan. Esi- ja alkuopetuksen opettajien pedagogiset keinot lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukemisessa inklusiivisessa kasvatuksessa ja opetuksessa olivat hyvin samankaltaisia. Lasten oppimisvalmiudet ja osaamisen taso otettiin huomioon oppimateriaalin eriyttämisessä ja tehtäviä räätälöitiin, jotta ne vastasivat jokaisen lapsen sen hetkistä oppimisen tasoa. Eroavaisuuksia olivat esiopetuksen opettajien kokemukset opetuksen tauottamisesta, selkeästä päiväjärjestyksestä sekä eri aistien käytöstä opetuksen tukena. Alkuopetuksen opettajat mainitsivat selkeiden sääntöjen ja struktuurien käytön luomaan turvallisuuden tunnetta oppilaille oppimistilanteisiin, lukuviivaimen käytön lukemisen tukena, palkkiotehtävät ja kannustustarrat oppimisen motivointikeinoina sekä säännöllisen tukiopetuksen merkityksen oppimisen tukena. Toisen tutkimuskysymyksen tuloksissa tuli selkeästi esille, että esi- ja alkuopetuksen opettajat arvostivat merkittävästi nivelvaiheen yhteistyötä. Lapsen sujuvalle siirtymälle tärkeitä asioita olivat tiedonsiirto, vierailut, yhteiset tapahtumat ja monialainen yhteistyö.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei lukemisen ja kirjoittamisen tukeminen inklusiivisessa lapsiryhmässä eroa paljoa esi- ja alkuopetuksessa. Lisäksi esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen intensiivinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeänä, jotta lapsen sujuva siirtyminen mahdollistetaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]