Kohti uutta isyyttä: Suomalaisten käsityksiä perhevapaista
Kahiluoto, Helmi (2024)
Kahiluoto, Helmi
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121911027
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen suomalaisten perhevapaisiin liittyviä käsityksiä. Keskityn erityisesti siihen, onko näissä perhevapaisiin liittyvissä käsityksissä piirteitä uudesta isyydestä. Perhevapaat mahdollistavat yhteiskunnallisesti merkittävän hoivatyön perheissä, mutta samalla pitkät poissaolot työelämästä haittaavat erityisesti naisten urakehitystä. Perhevapaajärjestelmän uudistaminen on ollut yhteiskunnallisen keskustelun aiheena jo pitkään, ja 1.8.2022 perhevapaauudistus astui voimaan. Sen tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä, kannustaa isiä käyttämään enemmän perhevapaata ja huomioida erilaiset perhemuodot entistä paremmin. Perhevapaajärjestelmän uudistamiseen liittyy myös uudenlainen isyyskäsite. Onkin mielekästä tutkia, millaisia käsityksiä perhevapaisiin liittyy nykypäivänä ja esiintyykö niissä viitteitä uudesta isyydestä.
Aikaisemmista tutkimuksista selviää, miten perhevapaat jaetaan edelleen hyvin epätasaisesti ja sukupuolittuneesti. Äidit käyttävät usein kokonaan sekä äitiysvapaan että vanhempien jaettavissa olevan vanhempainvapaan. Isien osuus vanhempainvapaan käyttäjistä lisääntyi 2000-luvulla, kun isäkuukausi tuli voimaan. Kuitenkin tätä pidemmän vanhempainvapaan käyttöaste on säilynyt pitkään alhaisena. Taloudellinen tilanne, vanhempien koulutustaso ja vanhempien työmarkkina-asema vaikuttavat siihen, miten perhevapaat jaetaan perheissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tuodaan myös esiin, miten isien lastenhoitoon käyttämä aika ja kiinnostus perhevapaista on hiljalleen lisääntynyt. Tutkimuksissa on alettu puhua uudesta isyydestä, joka antaa tilaa myös isälle olla hoivaava vanhempi. Uudessa isyydessä vanhemmuutta eivät määritä tietyt sukupuoleen liitetyt piirteet tai velvollisuudet, vaan tärkeää on hoivatyön jakautuminen tasaisesti vanhempien kesken.
Tutkimuskysymykseni on: Ilmeneekö suomalaisten perhevapaisiin liittyvissä käsityksissä uuden isyyden piirteitä ja eroavatko nämä käsitykset sukupuolen tai koulutusasteen mukaan? Tutkielman aineistona toimii kansainvälisen International Social Surveyn Programme (ISSP) - väestökyselyn vuoden 2022 Suomen aineisto. Väestökyselyn aiheena oli perhe, työ ja sukupuoliroolit. Kyselyn on kerännyt Tilastokeskus, ja kyselyn otoksena olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset. Otoskoko oli 3100 henkilöä, ja kyselyn vastausprosentti oli 40,3. Tutkielman analyysimenetelmänä toimii ristiintaulukointi ja ristiintaulukon elaborointi.
Tutkielman tulokset antavat osviittaa uuden isyyden esiintymisestä suomalaisten käsityksissä perhevapaista. Vastaajista suurin osa oli sukupuolesta tai koulutusasteesta riippumatta uuden isyyden kannalla. Vastaajat kokivat, että perhevapaat tulisi jakaa tasan vanhempien kesken, samoin kuin vastuu kodista ja perheestä. Vastaajat kokivat myös äidit ja isät yhtä sopiviksi lastenhoitoon. Nämä piirteet liittyvät käsitykseen uudesta isyydestä. Tuloksista käy myös ilmi, miten vahva asema äitiydellä on edelleen yhteiskunnassamme.
Aikaisemmista tutkimuksista selviää, miten perhevapaat jaetaan edelleen hyvin epätasaisesti ja sukupuolittuneesti. Äidit käyttävät usein kokonaan sekä äitiysvapaan että vanhempien jaettavissa olevan vanhempainvapaan. Isien osuus vanhempainvapaan käyttäjistä lisääntyi 2000-luvulla, kun isäkuukausi tuli voimaan. Kuitenkin tätä pidemmän vanhempainvapaan käyttöaste on säilynyt pitkään alhaisena. Taloudellinen tilanne, vanhempien koulutustaso ja vanhempien työmarkkina-asema vaikuttavat siihen, miten perhevapaat jaetaan perheissä. Aikaisemmissa tutkimuksissa tuodaan myös esiin, miten isien lastenhoitoon käyttämä aika ja kiinnostus perhevapaista on hiljalleen lisääntynyt. Tutkimuksissa on alettu puhua uudesta isyydestä, joka antaa tilaa myös isälle olla hoivaava vanhempi. Uudessa isyydessä vanhemmuutta eivät määritä tietyt sukupuoleen liitetyt piirteet tai velvollisuudet, vaan tärkeää on hoivatyön jakautuminen tasaisesti vanhempien kesken.
Tutkimuskysymykseni on: Ilmeneekö suomalaisten perhevapaisiin liittyvissä käsityksissä uuden isyyden piirteitä ja eroavatko nämä käsitykset sukupuolen tai koulutusasteen mukaan? Tutkielman aineistona toimii kansainvälisen International Social Surveyn Programme (ISSP) - väestökyselyn vuoden 2022 Suomen aineisto. Väestökyselyn aiheena oli perhe, työ ja sukupuoliroolit. Kyselyn on kerännyt Tilastokeskus, ja kyselyn otoksena olivat 15–74-vuotiaat suomalaiset. Otoskoko oli 3100 henkilöä, ja kyselyn vastausprosentti oli 40,3. Tutkielman analyysimenetelmänä toimii ristiintaulukointi ja ristiintaulukon elaborointi.
Tutkielman tulokset antavat osviittaa uuden isyyden esiintymisestä suomalaisten käsityksissä perhevapaista. Vastaajista suurin osa oli sukupuolesta tai koulutusasteesta riippumatta uuden isyyden kannalla. Vastaajat kokivat, että perhevapaat tulisi jakaa tasan vanhempien kesken, samoin kuin vastuu kodista ja perheestä. Vastaajat kokivat myös äidit ja isät yhtä sopiviksi lastenhoitoon. Nämä piirteet liittyvät käsitykseen uudesta isyydestä. Tuloksista käy myös ilmi, miten vahva asema äitiydellä on edelleen yhteiskunnassamme.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8381]