Talouskuri ja talouden etiikka

Abstract

Tässä työssä tarkastellaan termiä talouskuri ja avataan sen merkitystä ja sisältöä. Työssä käsitellään myös sitä, kuinka poliitikot perustelevat valtiontalouden menoleikkauksia talouskurin avulla. Talouskuria pohditaan myös etiikan näkökulmasta. Mukana on kolme eri talouspolitiikan arvioimiseen käytettyä etiikan lajia, joita ovat deontologinen etiikka, konsekventiaalinen etiikka ja hyve-etiikka. Lopuksi käsitellään talouskuria arvovalintojen näkökulmasta.

Koska talouskuripolitiikka on tällä hetkellä (2023) vahvasti läsnä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, oli työn tavoitteena tarkastella sitä, millaisin eri tavoin talouskuripolitiikka vaikuttaa ihmisten elämään ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteeseen. Kirjallisuuden ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella valtiontalouden menoleikkauksista kärsivät eniten jo valmiiksi pienituloiset. Talouskuripolitiikan myötä myös sukupuolten välinen tasa-arvo näytti heikentyvän. Matalapalkkatöissä on paljon naisia, joihin menoleikkaukset osuvat herkästi. Työssä pohditaan myös sitä, kuinka ja millaisilla argumenteilla menoleikkausten välttämättömyyttä perustellaan. Tulokseksi saatiin, että poliittisissa keskusteluissa käytetyt argumentit osoittautuvat usein varsin huteriksi ja kyseenalaisiksi.

Toisena tärkeänä tavoitteena oli tarkastella talouskurin moraalisia kysymyksiä. Tutkittiin sitä, kuinka talouspoliittisia päätöksiä voidaan perustella eri etiikan lajien näkökulmasta. Jo edellä mainitut etiikan muodot tarjosivat mielenkiintoisen näkökulman talouspolitiikan tutkimiseen. Poliittisessa päätöksenteossa on mahdollista keskittyä joko päätöksenteon pohjana oleviin sääntöihin, päätösten seurauksiin, tai hyveisiin. Näistä deontologinen ajattelutapa, eli velvollisuusetiikka on talouspolitiikassa nykyisin hallitsevassa asemassa. Uusklassiseen teoriaan nojaavan talouspolitiikan mukaan hyvää taloutta on kaikki, mikä tapahtuu markkinoiden sääntöjen puitteissa. Konsekventialismissa taas sääntöjä tärkeämpiä ovat aina toiminnan seuraukset. On mahdollista rikkoa sääntöjä, mikäli niillä päästään eettisesti hyväksyttäviin lopputuloksiin. Kolmannessa etiikan muodossa, eli hyve-etiikassa tekojen moraalista luonnetta arvioidaan siitä näkökulmasta, kuinka ihanteellinen ihminen mahdollisesti toimisi. Tällaista ajattelutapaa käytetään usein vaihtoehtona deontologiselle etiikalle ja konsekventialismille.

Tämä kandidaatintyö on pääasiallisesti kirjallisuuskatsaus. Koska aihe on ajankohtainen, on aiheesta kirjoitettu viime aikoina paljon ja suomennoksia alan kirjallisuudesta on tullut markkinoille. Työssä siteerataan myös muutamia mediassa julkaistuja haastatteluja, sekä tutkimuksia, joissa ennustetaan Suomen talouden suuntaa ja talouskurin vaikutuksia eri ihmisryhmiin.

Tämän opinnäytetyön pohjalta talouskuripolitiikan vaikutukset ihmisten elämään ovat moninaiset. Vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, mikä on kunkin taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. Talouskuri vaikuttaa koko hyvinvointiyhteiskuntaan. Sitä pidetään usein jopa suurimpana uhkana hyvinvointivaltioille.