Värisokeus ja avustavat teknologiat

Abstract

Värisokeuden eri tyypit vaikuttavat noin 4,5 prosenttiin populaatiosta. Värisokeudella on useita esiintymismuotoja, jotka vaikuttavat eri tavoin värinäköön. Värisokeat henkilöt kokevat monenlaisia saavutettavuusesteitä värisokeuden tyypistä sekä vakavuusasteesta riippuen. Tavanomaisen värinäön omaavat henkilöt kuitenkin tuntevat ja huomioivat heikosti värisokeuden esiintymistyyppien laajan kirjon. Verkkopalveluiden suunnittelijoiden on erityisen tärkeä tuntea värisuunnittelun perusteita sekä värisokeuden ongelmia mahdollisimman saavutettavien palveluiden takaamiseksi. Erityisesti graafisten käyttöliittymien yleistyttyä värisuunnittelun saavutettavuus värisokeuden näkökulmasta on aiempaakin ajankohtaisempi aihe, koska teknologian nopea kehitys luo edellytyksiä saavutettavuuden parantamiseksi tuoden kuitenkin mukanaan myös uusia haasteita.

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on antaa lukijalle yleiskuva värisokeuden laajasta kirjosta ja värisokeille käyttäjille suunnatuista avustavista teknologioista sekä näiden avustavien teknologioiden erilaisista toimintatavoista. Lisäksi esittellään tavanomaisen värinäön omaaville henkilöille ja erityisesti suunnittelijoille tarjottuja värisuunnittelun saavutettavuutta edistäviä ja värisokeuden ymmärtämistä edistäviä teknologioita. Lähteinä tutkielmassa on käytetty yhteensä 21 värisokeuteen, avustaviin teknologioihin sekä saavutettavuuteen liittyvää tutkimusartikkelia sekä verkkolähdettä.

Tutkielman tuloksina aiemmista tutkimuksista löytyi useita värisokeille, muille aiheesta kiinnostuneille sekä suunnittelijoille sopivia teknologioita, jotka vastaavat värisokeiden henkilöiden kohtaamiin haasteisiin sekä saavutettavuuden värisuunnitteluhaasteisiin. Useimmat näistä teknologioista ovat rajoittuneet tukemaan yleisimpiä värisokeuden esiintymistyyppejä. Useita avustavia teknologioita kohtaan on esitetty myös kriittisiä näkökulmia. Tulokset voidaan kokea osittain puutteellisina, sillä avustavien teknologioiden tutkimusta on lähestytty aiemmassa kirjallisuudessa pääasiassa teknisestä näkökulmasta ja varsinainen käyttäjäkokemustutkimus on vielä vähäistä.