Perheeltä ja kavereilta saadun sosiaalisen tuen yhteys nuoren alkoholinkäyttöön 15-vuotiaana
Hildén, Milena; Viitanen, Janina (2023)
Hildén, Milena
Viitanen, Janina
2023
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121610917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121610917
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perheeltä ja kavereilta saadun sosiaalisen tuen yhteyttä pohjoismaalaisten 15-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttöön. Lapsuuden jälkeen nuoruusiässä kaverien seurassa jaettu aika saa perhettä suuremman merkityksen. Aiempaan tutkimustietoon nojaten hypoteesimme oli, että perheeltä saatu sosiaalinen tuki on yhteydessä nuoren vähäisempään alkoholinkäyttöön. Kavereilta saadulle sosiaaliselle tuelle emme asettaneet hypoteesia. Aiemman tutkimuksen perusteella vaikutti, että kavereiden merkitys nuoren alkoholinkäytölle ei ehkä olisi suoraviivaisesti sitä lisäävä tai vähentävä, vaan mahdollisesti riippuvainen esimerkiksi kaveripiirin luonteesta tai perheen tuesta ja valvonnasta. Työssämme käyttämät analyysimenetelmät eivät kyenneet tavoittamaan näitä monimutkaisia yhteyksiä.
Käyttämämme aineisto oli osa vuoden 2017–2018 kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta. Suomessa tutkimus tunnetaan nimellä WHO-koululaiskysely, sillä se perustuu koululaisten täyttämiin itsearviointilomakkeisiin, jotka kerätään luokkahuonetilanteissa. Joka neljäs vuosi tehtävässä kyselyssä kartoitetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Käytimme vuoden 2017–2018 aineistosta ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten 15-vuotiaiden nuorten dataa (N = 4131). Sosiaalista tukea mitattiin Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -mittarin kysymyksillä ja alkoholinkäyttöä HBSC- tutkimusta varten kehitetyllä kysymyksellä. Käytimme Spearmanin korrelaatiokerrointa ja riippumattomien otosten t-testiä sosiaalisen tuen ja alkoholinkäytön välisen yhteyden selvittämiseen.
Aineiston nuoret kokivat saavansa varsin paljon sosiaalista tukea perheeltä ja kavereilta. Enemmistö tutkittavista nuorista ei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että perheeltä saadulla sosiaalisella tuella oli hypoteesin mukaisesti negatiivinen yhteys nuoren alkoholinkäyttöön. Sen sijaan tutkimuksessamme ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kavereilta saadun sosiaalisen tuen ja nuorten alkoholinkäytön välillä. Näiden tekijöiden välinen yhteys saattaa siis olla oletuksemme mukaisesti nyt analysoitua monimutkaisempi. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset sosiaalisen tuen yhteydestä nuorten alkoholinkäyttöön. Tutkimuksemme tulosten perusteella perheeltä saatu sosiaalinen tuki vaikuttaisi toimivan suojaavana tekijänä nuoren alkoholinkäytön kannalta. Yhteiskunnallisesti ymmärryksen lisääminen nuorten saamasta sosiaalisesta tuesta alkoholinkäytön taustalla on keskeistä, sillä alkoholin vaikutukset nuoren myöhempään elämään ovat merkittäviä.
Käyttämämme aineisto oli osa vuoden 2017–2018 kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta. Suomessa tutkimus tunnetaan nimellä WHO-koululaiskysely, sillä se perustuu koululaisten täyttämiin itsearviointilomakkeisiin, jotka kerätään luokkahuonetilanteissa. Joka neljäs vuosi tehtävässä kyselyssä kartoitetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Käytimme vuoden 2017–2018 aineistosta ruotsalaisten, norjalaisten ja islantilaisten 15-vuotiaiden nuorten dataa (N = 4131). Sosiaalista tukea mitattiin Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -mittarin kysymyksillä ja alkoholinkäyttöä HBSC- tutkimusta varten kehitetyllä kysymyksellä. Käytimme Spearmanin korrelaatiokerrointa ja riippumattomien otosten t-testiä sosiaalisen tuen ja alkoholinkäytön välisen yhteyden selvittämiseen.
Aineiston nuoret kokivat saavansa varsin paljon sosiaalista tukea perheeltä ja kavereilta. Enemmistö tutkittavista nuorista ei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että perheeltä saadulla sosiaalisella tuella oli hypoteesin mukaisesti negatiivinen yhteys nuoren alkoholinkäyttöön. Sen sijaan tutkimuksessamme ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kavereilta saadun sosiaalisen tuen ja nuorten alkoholinkäytön välillä. Näiden tekijöiden välinen yhteys saattaa siis olla oletuksemme mukaisesti nyt analysoitua monimutkaisempi. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmat tutkimukset sosiaalisen tuen yhteydestä nuorten alkoholinkäyttöön. Tutkimuksemme tulosten perusteella perheeltä saatu sosiaalinen tuki vaikuttaisi toimivan suojaavana tekijänä nuoren alkoholinkäytön kannalta. Yhteiskunnallisesti ymmärryksen lisääminen nuorten saamasta sosiaalisesta tuesta alkoholinkäytön taustalla on keskeistä, sillä alkoholin vaikutukset nuoren myöhempään elämään ovat merkittäviä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]