Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuuden kuvaus varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa
Lyly, Kerttu (2023)
Lyly, Kerttu
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121310818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121310818
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta kuvataan varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa. Tausta tutkimukselle rakentuu suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohjasta ja tavoitteista. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii osallisuuden, erityisen tuen ja inkluusion käsitteet.
Tutkimus toteutettiin laadullisella sisällönanalyysillä käyttäen valmista dokumenttiaineistoa. Aineisto sisältää yhteensä neljä varhaiskasvatusta ohjaavaa asiakirjaa. Asiakirjat jakautuvat kolmelle eri ohjauksen tasolle: laki, valtakunnallinen suunnitelma ja paikallinen suunnitelma.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että niin osallisuutta, erityistä tukea, kuin erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuutta kuvataan useilla eri tavoilla. Keskeiset muodostetut ryhmät ovat lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen arvoissa ja tavoitteissa, osallisuuden merkitys oppimiselle ja kehitykselle, toimintakulttuurin ja inkluusion merkitys osallisuuden toteutumiselle sekä lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Osallisuutta ja erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuutta kuvataan samankaltaisilla ilmaisuilla. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuuden ilmauksia löytyy asiakirjoista huomattavasti vähemmän. Tulee kuitenkin huomata, että kaikki osallisuuden kuvaukset koskevat kaikkia varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia oli heillä sitten tuen tarpeen päätös tai ei.
Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös asiakirjojen hierarkkisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että konkreettisia toimintatapoja erityisen tuen tai osallisuuden toteuttamisesta lainsäädäntö ei juuri tarjoa. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa näitä kuvataan hieman laajemmin, mutta konkreettisia keinoja ei määritellä. Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa sen sijaan tuodaan jo esiin joitakin konkreettisia keinoja siitä, miten lapsen osallisuus voi tulla huomioiduksi varhaiskasvatuksen arjessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisella sisällönanalyysillä käyttäen valmista dokumenttiaineistoa. Aineisto sisältää yhteensä neljä varhaiskasvatusta ohjaavaa asiakirjaa. Asiakirjat jakautuvat kolmelle eri ohjauksen tasolle: laki, valtakunnallinen suunnitelma ja paikallinen suunnitelma.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että niin osallisuutta, erityistä tukea, kuin erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuutta kuvataan useilla eri tavoilla. Keskeiset muodostetut ryhmät ovat lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen arvoissa ja tavoitteissa, osallisuuden merkitys oppimiselle ja kehitykselle, toimintakulttuurin ja inkluusion merkitys osallisuuden toteutumiselle sekä lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Osallisuutta ja erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuutta kuvataan samankaltaisilla ilmaisuilla. Erityisen tuen piirissä olevan lapsen osallisuuden ilmauksia löytyy asiakirjoista huomattavasti vähemmän. Tulee kuitenkin huomata, että kaikki osallisuuden kuvaukset koskevat kaikkia varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia oli heillä sitten tuen tarpeen päätös tai ei.
Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös asiakirjojen hierarkkisuus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että konkreettisia toimintatapoja erityisen tuen tai osallisuuden toteuttamisesta lainsäädäntö ei juuri tarjoa. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa näitä kuvataan hieman laajemmin, mutta konkreettisia keinoja ei määritellä. Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa sen sijaan tuodaan jo esiin joitakin konkreettisia keinoja siitä, miten lapsen osallisuus voi tulla huomioiduksi varhaiskasvatuksen arjessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]