Ystävyyssuhteet Ryhmä Hau-sarjassa
Kuittinen, Taru (2023)
Kuittinen, Taru
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121310771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121310771
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Ryhmä Hau-sarjan koiranpentujen Kajan, Toman, Vainun, Rekun, Rollen, Sampan ja Valppaan välistä ystävyyssuhdetta. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä toimii deduktiivinen sisällönanalyysi, jonka tukena käytetään kvantifiointia. Deduktiivisen sisällönanalyysin strukturoitu luokittelurunko perustuu Mendelsonin & Aboudin (1999) luonnehdintoihin kuudesta ystävyyden funktiosta. Aineistona tutkimuksessa toimii kaksi litteroitua Ryhmä Hau-sarjan jaksoa.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu median vaikutuksesta lapsiin sekä lasten ystävyyssuhteista. Lapsen ystävyyssuhteisiin vaikuttaa tämän minäkuva, moraali, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Media on kasvavassa määrin osa lasten arkea, jolloin sen antamia malleja on tärkeää havainnoida. Lapset ovat erityisen herkkiä ottamaan vaikutteita esimerkiksi mediassa näkemistään roolimalleista. Ystävyyssuhteet muodostuvat yhteisestä halusta viettää aikaa, toimia oikein ja olla ystävän tukena. Erityisesti lasten ystävyyssuhteiden keskiössä on hauskanpito, keskeinen arvostus, hyväksyntä, kunnioitus ja luottamus sekä ymmärretyksi tuleminen.
Tutkimuksessa ilmenee, että Ryhmä Haun pentujen välistä suhdetta ei voida kuvailla ystävyyssuhteeksi. Pentujen suhteessa ilmenee ystävyyden funktiota, mutta niitä myös puuttuu täysin sekä niitä ilmenee puutteellisesti. Näin ollen, keskeinen arvostus, hyväksyntä, luottamus, ymmärretyksi tuleminen ja kunnioitus toteutuu vain ajoittain. Pentuja voidaan kuvailla tovereiksi, joiden suhteessa on tärkeää yhteinen ilo ja yhdessä olo.
Teoreettinen viitekehys on muodostettu median vaikutuksesta lapsiin sekä lasten ystävyyssuhteista. Lapsen ystävyyssuhteisiin vaikuttaa tämän minäkuva, moraali, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Media on kasvavassa määrin osa lasten arkea, jolloin sen antamia malleja on tärkeää havainnoida. Lapset ovat erityisen herkkiä ottamaan vaikutteita esimerkiksi mediassa näkemistään roolimalleista. Ystävyyssuhteet muodostuvat yhteisestä halusta viettää aikaa, toimia oikein ja olla ystävän tukena. Erityisesti lasten ystävyyssuhteiden keskiössä on hauskanpito, keskeinen arvostus, hyväksyntä, kunnioitus ja luottamus sekä ymmärretyksi tuleminen.
Tutkimuksessa ilmenee, että Ryhmä Haun pentujen välistä suhdetta ei voida kuvailla ystävyyssuhteeksi. Pentujen suhteessa ilmenee ystävyyden funktiota, mutta niitä myös puuttuu täysin sekä niitä ilmenee puutteellisesti. Näin ollen, keskeinen arvostus, hyväksyntä, luottamus, ymmärretyksi tuleminen ja kunnioitus toteutuu vain ajoittain. Pentuja voidaan kuvailla tovereiksi, joiden suhteessa on tärkeää yhteinen ilo ja yhdessä olo.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]