Tuhat näkemystä yleisötyöstä : Katsaus yleisötyön merkitykseen

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan yleisötyön merkitystä. Tutkielman tavoitteena on tutkia ja selvittää, mikä yleisötyön merkitys on, onko merkitys jotenkin muuttunut ja mitä yleisötyöstä ylipäätänsä ollaan mieltä. Esimerkiksi taiteen jatkuva itseuudistuminen altistaa monien termien merkitykset muutoksille. Yleisötyö on suhteellisen uusi sana suomen kielen historian näkökulmasta. Yleisötyö-sanaa pyritään taiteen ammattilaisten toimesta levittämään taidealan erikoissanoista osaksi arkikielen sanastoa työn tunnettuuden lisäämiseksi.

Tutkimusaineisto on kerätty kahdesta eri lähteestä. Ensisijainen aineisto koostuu vastauksista tekemääni kyselylomakkeeseen. Kyselyaineisto koostuu 43 vastaajan 126 lauseesta tai useaa virkettä pidemmästä vastauksesta ja 11 monivalintakysymyksen 830 monivalinnasta. Toissijainen aineisto on kerätty Sketch Engine -korpusohjelmiston suomenkielisten tekstimassojen koosteesta, joka on peräisin vuodelta 2014. Korpusaineisto koostuu 912 aineistoesimerkistä, joissa mainitaan sana yleisötyö. Aineisto koostuu siis kirjoitetusta kielestä, joka on kerätty verkkolomakkeella tai tuotettu julkaistavaksi verkkoympäristöön. Aineistoa tarkasteltiin lingvistisen semiotiikantutkimuksen näkökulmasta. Analyysityön keskeisenä toimintaperiaatteena on merkitysopille ominainen denotaatio- ja konnotaatioanalyysi, jossa tarkastellaan sanojen pää- ja sivumerkityksiä lauseyhteydessä. Lauseyhteydessä intensiot ja ekstensiot avaavat yleisötyön merkityksiä, jotka eivät vaihtele tilanteisesti (semanttinen merkitys) ja merkityksiä, jotka vaihtelevat tilanteisesti (pragmaattinen merkitys) – näistä voidaan muodostaa ymmärrys kielellisen ilmauksen kokonaismerkityksestä. Aineistosta nousevia käsityksiä verrataan teoriataustassa oleviin käsityksiin yleisötyöstä.

Tutkimustulokset osoittavat, että yleisötyön merkitysavaruuteen ei ole liittynyt sellaisia uusia merkityksiä, jotka tuntuisivat sinne kuulumattomilta. Yleisötyön abstrakti teoriatausta on edelleen yhtenevä vastaajahenkilöiden reaalikäsitysten kanssa. Yleisötyön uudet tarkoitteet ja merkityserot syntyvät esittävien taiteiden kontekstien ulkopuolella, esimerkiksi museoalan, pelialan tai merkittävien yhteiskunnallisten tilojen kuten mediatalojen toimintapiirissä. Yleisötyön uudet aluevaltaukset eivät kuitenkaan perustavanlaatuisesti horjuta yleisötyön kiteytynyttä eli vakaata denotatiivista merkitystä. Yleisötyölle ei myöskään esitetty sellaista korvaavaa sanasymbolia tai ilmausta, joka selkeästi syrjäyttäisi yleisötyön. Yleisötyön konnotaatiot ovat sekä kielteisiä että myönteisiä. Nämä konnotaatiot muodostuivat enimmäkseen kuvailevista adjektiivisanoista, jotka sopivat asiatyyliseen ilmaisuun tai kokemusasiantuntijakertomusten tyyliin. Myönteisiksi miellettyjä positiivisia tai informatiivisia konnotaatioita ilmeni yli tuhannessa aineistolauseessa enemmän kuin kielteisiä konnotaatioita. Vastaajat ennustavat yleisötyön tärkeyden tai oleellisuuden lisääntyvän tulevaisuudessa.

Yleisötyön merkitys on tämän kandidaatintutkielman myötä jälleen hieman tarkempi ja selkeämpi. Laajempaa tutkimusta tarvittaisiin kuitenkin lisää taidesanaston prestiisistä sekä stigmasta; arvo- ja asennetutkimusta tarvittaisiin ylipäätänsä lisää. Tutkimusta tarvittaisiin myös siitä, miten yksittäisen henkilön omaksuma tai oppima taidesanasto korreloi nykyaikana kielenulkoisten muuttujien kanssa.