Skenaarioanalyysi markkinakorkojen muutoksien vaikutuksesta talletuspankkien korkokatemarginaaleihin Suomessa
Nieminen, Veikko (2023)
Nieminen, Veikko
2023
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121210763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121210763
Tiivistelmä
Korkokatteet ovat merkittävin yksittäinen tulonlähde talletuspankeille. Korkokatteiden kehitykseen vaikuttavat muun muassa markkinakorot sekä pankin taseen rakenne. Vuosien 2022 ja 2023 aikana Euroopan keskuspankki on luopunut nollakorkopolitiikasta ja nostanut portaittain ohjauskorkojaan. Tämän seurauksesta markkinakorot Euroopassa ovat nousseet, jolla on suora vaikutus kyseisellä markkina-alueella toimivien talletuspankkien tuloksentekokykyyn. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella markkinakorkojen ja suomalaisten talletuspankkien korkokatemarginaalien tilastollista suhdetta, sekä muodostaa tämän avulla skenaarioita talletuspankkien korkokatemarginaalien kehityksestä erilaisissa korkoympäristöissä. Lisäksi skenaarioanalyysin tuloksia arvioidaan riskienhallinnallisessa kontekstissa. Kyseinen tutkimuskysymys on ajankohtainen etenkin suomalaisessa pankkisektorissa anto- ja ottolainauksen kontekstissa, koska suurin osa pankkien antolainauskannoista on sidoksissa vaihtuviin viitekorkoihin, euriboreihin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kvantitatiivisten analyysimenetelmien tukena hyödynnetään tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu markkinakorkojen vaikutuksen tarkastelusta, tunnettujen korkokatteita määrittelevien mallien ja analyysimenetelmien esittelystä sekä korkoriskin teoriasta.
Kvantitatiivisiin analyyseihin kerätty aineisto sisältää kolmen suomalaisen talletuspankin tilinpäätöksistä kerättyjä tunnuslukuja. Pankkikohtaisten tunnuslukujen lisäksi analyyseissä on hyödynnetty makrotaloudellisia muuttujia. Analyysien keskeisenä selittävänä muuttujana toimii 12 kuukauden euriborkorko, koska tutkimuksen tavoitteena on korostaa markkinakorkojen vaikutusta korkokatemarginaaleihin.
Aineisto analysoitiin ensin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysin muodostama regressioyhtälö toimi tutkimuksen toisen analyysimenetelmän, skenaarioanalyysin, perustana. Skenaarioanalyysissä ennustettiin jokaisen tarkastelunalaisen pankin eli Nordean, Danske Bankin sekä OP:n korkokatemarginaaleja vuodelle 2024. Pankkikohtaiset ennusteet muodostettiin perustuen kolmeen eri skenaarioon: nousevien korkojen skenaarioon, laskevien korkojen skenaarioon sekä perustason skenaarioon.
Tutkimustulosten perusteella todettiin markkinakorkojen ja korkokatemarginaalien välinen tilastollinen riippuvuussuhde. Tähän riippuvuussuhteeseen perustuvan skenaarioanalyysin avulla muodostettiin suuntaa antava ennuste korkokatemarginaalien kehityksestä. Suomalaiset pankit edustavat otosta, jossa samankaltaisia riskienhallinnallisia keinoja voidaan hyödyntää korkoriskiltä suojautumiseksi.
Tutkimus tarjoaa käsityksen markkinakorkojen merkityksellisyydestä suomalaisten talletuspankkien tuloksenteon määrittäjänä. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa kirjallisuudessa esitettyjä lähtökohtia markkinakorkojen vaikutuksista korkokatemarginaaleihin. Tutkimuksessa luotu regressiomalli sekä skenaarioanalyysin uusiutuva luonne luovat jatkotutkimusmahdollisuuksia. Regressiomallia voitaisiin jalostaa ottamaan yksityiskohtaisemmin pankkien tase sekä mahdollinen ei-lineaarisuus huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksena skenaarioanalyysin perusteena voitaisiin hyödyntää vaihtoehtoista analyysimenetelmää, kuten kuiluanalyysia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Kvantitatiivisten analyysimenetelmien tukena hyödynnetään tutkimuksia sekä kirjallisuutta. Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu markkinakorkojen vaikutuksen tarkastelusta, tunnettujen korkokatteita määrittelevien mallien ja analyysimenetelmien esittelystä sekä korkoriskin teoriasta.
Kvantitatiivisiin analyyseihin kerätty aineisto sisältää kolmen suomalaisen talletuspankin tilinpäätöksistä kerättyjä tunnuslukuja. Pankkikohtaisten tunnuslukujen lisäksi analyyseissä on hyödynnetty makrotaloudellisia muuttujia. Analyysien keskeisenä selittävänä muuttujana toimii 12 kuukauden euriborkorko, koska tutkimuksen tavoitteena on korostaa markkinakorkojen vaikutusta korkokatemarginaaleihin.
Aineisto analysoitiin ensin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysin muodostama regressioyhtälö toimi tutkimuksen toisen analyysimenetelmän, skenaarioanalyysin, perustana. Skenaarioanalyysissä ennustettiin jokaisen tarkastelunalaisen pankin eli Nordean, Danske Bankin sekä OP:n korkokatemarginaaleja vuodelle 2024. Pankkikohtaiset ennusteet muodostettiin perustuen kolmeen eri skenaarioon: nousevien korkojen skenaarioon, laskevien korkojen skenaarioon sekä perustason skenaarioon.
Tutkimustulosten perusteella todettiin markkinakorkojen ja korkokatemarginaalien välinen tilastollinen riippuvuussuhde. Tähän riippuvuussuhteeseen perustuvan skenaarioanalyysin avulla muodostettiin suuntaa antava ennuste korkokatemarginaalien kehityksestä. Suomalaiset pankit edustavat otosta, jossa samankaltaisia riskienhallinnallisia keinoja voidaan hyödyntää korkoriskiltä suojautumiseksi.
Tutkimus tarjoaa käsityksen markkinakorkojen merkityksellisyydestä suomalaisten talletuspankkien tuloksenteon määrittäjänä. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmassa kirjallisuudessa esitettyjä lähtökohtia markkinakorkojen vaikutuksista korkokatemarginaaleihin. Tutkimuksessa luotu regressiomalli sekä skenaarioanalyysin uusiutuva luonne luovat jatkotutkimusmahdollisuuksia. Regressiomallia voitaisiin jalostaa ottamaan yksityiskohtaisemmin pankkien tase sekä mahdollinen ei-lineaarisuus huomioon. Lisäksi jatkotutkimuksena skenaarioanalyysin perusteena voitaisiin hyödyntää vaihtoehtoista analyysimenetelmää, kuten kuiluanalyysia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8799]