Erityinen tuki varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut toiminnan tavoitteet käytännössä

Abstract

Inkluusion ajatuksen mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki omassa varhaiskasvatusryhmässään. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapselle tarjotun tuen tulee olla joustavaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Varhaiskasvatuksen opettajan tulee kirjata erityisen tuen tarpeista lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka pohjana toimii lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, hyvinvointiin ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Varhaiskasvatussuunnitelmaa ja tuen toteutumista tulee arvioida säännöllisesti. Edellä mainittujen syiden myötä on oleellista tutkia, toteutuuko inkluusion periaatteet varhaiskasvatusryhmän arjessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia siitä, kuinka erityisen tuen päätöksellä olevan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut toiminnan tavoitteet toteutuvat varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla viittä varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jolloin tutkijoilla oli mahdollisuus poiketa tarpeen vaatiessa ennalta luodusta haastattelurungosta. Haastateltavat valikoituivat ympäri Suomea, jonka avulla tutkimukseen pyrittiin saamaan mahdollisimman monipuolinen aineisto. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti, jonka myötä muodostui yhteensä kahdeksan teemaa vastaamaan tutkimuskysymyksiimme. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toiminnan tavoitteiden toteutuminen vaatii opettajien kokemuksen mukaan oman tiimin läsnäoloa ja yhteistyön toimivuutta. Henkilöstön välinen sujuva tiedon- ja työnjako on merkittävässä roolissa sen suhteen, että jokainen osaa toteuttaa sovittuja tukikeinoja. Tiimin väliset keskustelut ja havainnot nähtiin myös tärkeänä toiminnan tavoitteiden toteutumisen ja arvioinnin suhteen. Lisäresurssin, kuten avustajan läsnäolo oli opettajien näkökulmasta tärkeä edellytys sille, että lapsi saa tarvitsemansa tuen. Puutteet henkilöstöresursseissa koettiin vastavuoroisesti haasteena toiminnan tavoitteiden toteutumiselle. Lisäksi tuloksista ilmeni, että henkilöstön koulutuksen nähtiin olevan merkityksellinen erityisen tuen toteuttamisen kannalta. Toiminnan tavoitteiden toteutus vaatii tietämystä ja osaamista erityispedagogiikasta. Vaikka opettajat kokivat pääsääntöisesti erityisen tuen tavoitteiden toteutuvan arjessa, kaivattiin henkilöstölle lisäkoulutusta aiheeseen. Erityisopettajan palveluiden nähtiin tuovan lisää osaamista henkilöstölle, jos siihen oli resursseja. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisikin olla se, miten varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut ovat saatavilla eri kunnissa.