Tahtituotanto ja IPD nousevina lean-rakentamisen trendeinä
Peltola, Teemu (2023)
Peltola, Teemu
2023
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121210754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121210754
Tiivistelmä
Lean-ajattelu on saanut alkunsa Japanista Toyotan tuotantosysteemistä. Se on sittemmin levinnyt eri toimialoille ja on nykyisin yksi tunnetuimpia tuotantofilosofioita maailmanlaajuisesti. Lean-tuotannossa pyritään keskittymään asiakkaalle tuotettavaan arvoon hukkaa minimoimalla. Lean-rakentaminen pohjautuu lean-ajatteluun, ja siinä on sama ajatus asiakkaan arvoon keskittymisestä ja hukan minimoimisesta. Tässä työssä tutkitaan tahtituotantoa ja integroitua projektitoimitusta (engl. Integrated Project Delivery, IPD) lean-rakentamisen nousevina trendeinä. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Tahtituotannon ja IPD:n oletettiin olevan nousevia lean-rakentamisen trendejä ja tutkimuksen tarkoitus on selvittää missä määrin tahtituotanto ja IPD ovat lean-rakentamisen nousevia trendejä ja millaisia kokemuksia niistä on saatu.
Trendikkyyden arviointiperusteina olivat yleinen tunnettavuus (esimerkiksi lehtiartikkelit ja yritysten nettisivut), julkaisumäärät IGLC-konferenssipapereissa, sekä ilmiön tunnettavuuden ajallinen muutos. Pelkästään julkaisumääriä tutkittaessa ne olivat samassa suuruusluokassa 6–8 muun työkalun tai menetelmän kanssa. Suomessa olevaa näkyvyyttä tarkasteltaessa ne kuitenkin erottuivat joukosta. Ne esiintyvät esimerkiksi Rain- ja IPT-tutkimushankkeissa ja yritykset mainostavat nettisivuillaan käyttävänsä niitä projekteissaan. Trendikkyyden arvioiminen ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä, ja luotettavamman sekä ajankohtaisemman tutkimustuloksen saamiseksi voisi tutkia suoraan yrityksiä esimerkiksi haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla.
Kokemuksia ja case-tutkimuksia löytyi molemmista menetelmistä paljon. Kokemuksia arvioidessa täytyi kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa niistä oli IGLC-konferenssi papereissa. IGLC pyrkii edistämään lean-rakentamista ja tutkijat esittelevät siellä tutkimustuloksiaan ja mahdollisesti myös kehittämiään menetelmiä. Tämä saattaa välillä johtaa siihen, että haasteita ei aina nosteta esille yhtä helposti kuin onnistumisia ja hyötyjä. Kokemuksissa molemmista menetelmistä kuitenkin koettiin saatavan tavoiteltuja hyötyjä. Tahtituotannon kohdalla tämä tarkoittaa pääsääntöisesti läpimenoajan lyhentämistä ja IPD:n kohdalla parempaa yhteistyötä projektin eri osapuolten kesken, joka puolestaan auttaa tavoitteisiin pääsyssä kustannusten, laadun ja aikataulun osalta. Kokemuksissa toistuva teema oli kuitenkin myös implementoinnissa koetut haasteet sekä tarvittavat valmistelut implementoinnin onnistumiselle.
Trendikkyyden arviointiperusteina olivat yleinen tunnettavuus (esimerkiksi lehtiartikkelit ja yritysten nettisivut), julkaisumäärät IGLC-konferenssipapereissa, sekä ilmiön tunnettavuuden ajallinen muutos. Pelkästään julkaisumääriä tutkittaessa ne olivat samassa suuruusluokassa 6–8 muun työkalun tai menetelmän kanssa. Suomessa olevaa näkyvyyttä tarkasteltaessa ne kuitenkin erottuivat joukosta. Ne esiintyvät esimerkiksi Rain- ja IPT-tutkimushankkeissa ja yritykset mainostavat nettisivuillaan käyttävänsä niitä projekteissaan. Trendikkyyden arvioiminen ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä, ja luotettavamman sekä ajankohtaisemman tutkimustuloksen saamiseksi voisi tutkia suoraan yrityksiä esimerkiksi haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla.
Kokemuksia ja case-tutkimuksia löytyi molemmista menetelmistä paljon. Kokemuksia arvioidessa täytyi kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa niistä oli IGLC-konferenssi papereissa. IGLC pyrkii edistämään lean-rakentamista ja tutkijat esittelevät siellä tutkimustuloksiaan ja mahdollisesti myös kehittämiään menetelmiä. Tämä saattaa välillä johtaa siihen, että haasteita ei aina nosteta esille yhtä helposti kuin onnistumisia ja hyötyjä. Kokemuksissa molemmista menetelmistä kuitenkin koettiin saatavan tavoiteltuja hyötyjä. Tahtituotannon kohdalla tämä tarkoittaa pääsääntöisesti läpimenoajan lyhentämistä ja IPD:n kohdalla parempaa yhteistyötä projektin eri osapuolten kesken, joka puolestaan auttaa tavoitteisiin pääsyssä kustannusten, laadun ja aikataulun osalta. Kokemuksissa toistuva teema oli kuitenkin myös implementoinnissa koetut haasteet sekä tarvittavat valmistelut implementoinnin onnistumiselle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]