Valtion 2014-2022 harjoittama raideliikennepolitiikka ja sen vaikuttavuus

Abstract

Julkishallinto on Suomessa harjoittanut aktiivista raideliikennepolitiikkaa viime vuosikymmenten aikana. Valtio on pyrkinyt tasapainottelemaan Euroopan Unionista tulevien uusien velvoitteiden sekä kansallisen politiikan kanssa. Näihin Euroopan Unionin velvoitteisiin on tämän tutkimuksen kannalta merkittävämpänä kuulunut raiteiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Kilpailun avaaminen on synnyttänyt tarpeen luoda yhtenäinen raideliikennepoliittinen lainsäädäntä markkinoiden avaamiselle sekä Valtion Rautateiden, eli VR:n, kohtalolle. Katsoessaan länsinaapuriin Ruotsiin sekä Norjan yli meren taakse Iso-Britanniaan, löytää mahdollisia malleja lainsäädäntäkehikolle. Tässä tutkielmassa tarkastellaan minkälaista raideliikennepolitiikkaa suomessa on 2014–2022 harjoitettu tutkimuskysymyksen ollessa: Miten onnistunutta raideliikennepolitiikka on 2014–2022 vaikuttavuusarvioinnin näkökulmasta ollut? Lisäksi tarkastellaan tutkielman aikaikkunan sisällä edistettyjä julkishallinnon ratahankkeita vaikuttavuusarvioinnin näkökulmasta, sillä ne ovat osa kokonaisvaltaista raideliikennepolitiikkaa.

Vaikuttavuusarvioinnilla tarkoitetaan tavoitteiden ja tulosten välistä yhteyttä. Erityisen tärkeää on tulosten yleistettävyys, jotta vaikuttavuusarviointia voidaan mieltää luotettavana. Kustannusvaikuttavuudella taasen pyritään tarkastelemaan onko jokin toimenpide täyttänyt sille asetetut kriteerit taloudellisesta näkökulmasta, eli voiko sitä pitää kustannusvaikuttavana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä, jonka tulosten käsittelyssä hyödynnetään lisäksi summatiivista arviointitapaa. Laajan aineiston vuoksi menetelmä soveltui hyvin tutkimuksen toteuttamiseen, ja laadulliselle sisällönanalyysille tyypillinen koodauksen työvaihe osoittautui toimivaksi. Aineistoa kerättiin monipuolisesti raideliikennettä tarkastelevista tutkimuksista, julkishallinnon asiakirjoista sekä erinäisistä tilastoista, joita raideliikenteen toimivuudesta on tehty.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voi tulkita, että julkishallinnon raideliikennepolitiikka ei ole ollut vaikuttavaa, eikä kaavaillut hankkeet kustannusvaikuttavia. Raideliikennepolitiikalla ei ole saavutettu tavoiteltua kilpailua, eikä suomessa vieläkään ole valtion toimesta kilpailutettu ostopalveluliikennettä valtion solmittua yhdeksän vuoden sopimuksen VR:n kanssa. Lopulta ainoan raideliikennepoliittisen kilpailuympäristöksi muodosti, vaikkakin vain hetkellisesti, HSL-alueen kilpailutus, jossa sopimuksen hinta laski noin 40 %.