Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Hiljaisuuden antia : Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia hiljaisten kirjojen käytöstä

Paasolainen, Nana (2024)

 
Avaa tiedosto
PaasolainenNana.pdf (544.3Kt)
Lataukset: 



Paasolainen, Nana
2024

Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-16
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023121110703
Tiivistelmä
Kirjallisuuskasvatuksella on merkittävä osuus varhaiskasvatuksen jokapäiväisessä toiminnassa, jonka tehtävänä on muun muassa tutustuttaa lapsia eri kirjallisuuden lajeihin sekä käyttää kirjallisuutta lasten kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Hiljaiset kirjat ovat kirjallisuuskasvatuksen näkökulmasta otollinen ja moninainen väline. Hiljaisilla kirjoilla tarkoitetaan tekstittömiä lastenkuvakirjoja, joissa tarinan juoni kulkee pelkästään kuvien varassa. Näillä kirjoilla ei siis viitata pienten lasten katselukuvakirjoihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia hiljaisten kirjojen käytöstä osana kirjallisuuskasvatusta. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan hiljaisten kirjojen käyttämättömyyden syitä. Hiljaisten kirjojen ollessa vielä varsin uusi ilmiö Suomessa, voidaan näiden kirjojen käytön tutkimista pitää tarpeellisena näkökulmana tutkimukselle.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella varhaiskasvatuksen opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä loka-marraskuussa 2023. Tutkimukseen osallistui 12 hiljaisia kirjoja käyttänyttä sekä 15 hiljaisia kirjoja käyttämätöntä varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, ja analysointimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analysoinnissa tuloksista muodostui kirjallisuuskasvatuksen kolmen peruspilarin teoriaan pohjautuen kolme pääluokkaa miksi, mitä ja miten sekä yksi lisäluokka miksi ei.
Tutkimustulokset osoittavat hiljaisten kirjojen käyttötapojen olevan moninaiset, ja hiljaisia kirjoja käytettävän monenlaisiin tarpeisiin. Hiljaisten kirjojen lukuhetket ilmentyivät lasten toimijuutta, yhteisöllisyyttä sekä kielenkehitystä korostaviksi tilanteiksi. Hiljaisten kirjojen käyttöönoton esteiksi taas näyttäytyivät tiedon ja ajanpuute, otollisen lukutilanteen luominen, lasten ikä sekä saatavuuden haaste. Tulokset antavatkin valoa hiljaisten kirjojen nykytilanteesta, ja hiljaiset kirjat näyttävät olevan vielä varsin tuntematon ilmiö varhaiskasvatusyhteisöissä. Hiljaisten kirjojen esteet tuovat ymmärrystä hiljaisten kirjojen laajemman käytön edellytyksistä. Kaiken kaikkiaan hiljaisia kirjoja käyttäneiden kuin käyttämättömien varhaiskasvatuksen opettajien asenteet vaikuttivat olevan myönteisiä, ja hiljaisilla kirjoilla voitaisiin nähdä olevan lupaava paikka varhaiskasvatuksen kirjallisuuskasvatuksessa.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10747]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste