Laskuttamisesta laskennalliseen : Julkisen rahoituksen uudistukset ja Askolan kunnan talous vuosien 1992–1995 kunnalliskertomusten näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkimuksessa kuntataloutta tarkasteltiin Askolan kunnan talouden kautta ja vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen ja verotuksen muutosten kontekstissa. Tutkimuksen aineisto koostui Askolan kunnan vuosien 1992-1995 tilinpäätösten osana laadituista kunnalliskertomuksista, jotka on julkaistu Askolan kunnanvaltuuston pöytäkirjojen yhteydessä vuosina 1992–1996. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimusotteen avulla ja menetelminä hyödynnettiin tapahtumakulun kuvausta sekä tarkasteluvuosien välistä vertailua. Valtionosuuslain muutoksen lisäksi tutkimuksessa huomioidaan myös vuonna 1993 verotuksen osalta toteutettuja uudistuksia, jotka vaikuttivat kuntien verotulojen kertymään. Valtionosuusuudistuksessa vuonna 1993 kuntien julkista rahoitusta muutettiin: aiempi palvelujen järjestämisestä aiheutuneiden, toteutuneiden kustannusten korvaaminen muuttui asukaslukuun ja laskennallisiin kustannuksiin perustuviin kulujen korvauksiin. Verotusta puolestaan muutettiin niin, että pääomatulot poistuivat kuntien verotusoikeuden piiristä, yhteisöverotusta uudistettiin ja kiinteistöverotusoikeus annettiin kuntien käsiin. Tutkimuksessa havaittiin, että Askolan kunnan tulojen rakenne muuttui vuosien 1992–1996 aikana. Kunnan tulojen vähenemiseen vaikutti sekä valtionosuuslain että kunnallisverotuksen uudistukset, jotka käynnistyivät vuoden 1993 aikana, mutta joiden vaikutukset näyttäytyivät eriaikaisesti. Verouudistuksen vaikutukset kohdistuivat kuntaan vuodesta 1993 alkaen ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset 1994 alkaen kunnalliskertomusten perusteella. Tutkimuksen perusteella Askolan kunnan talous koki valtion toteuttamien valtionosuuslain ja verotuksen uudistusten vaikutuksesta, mutta kunnassa toteutetut menosäästöt mahdollistivat kunnan talouden tasapainoisena säilymisen vuodesta 1992 vuoteen 1995. Kunnan tilinpäätöksiin kertyi vuosittain ylijäämää, mutta budjetoitujen ja toteutuneiden menojen ja tulojen epäsuhta pakotti kunnan aktiiviseen toimintaan kunnan talouden tasapainon ylläpitämiseksi. Tutkimuksen havaintoja verrattaessa tutkimuskirjallisuuteen ovat suuntaviivat samanlaisia. Julkisen rahoituksen väheneminen pakotti kunnat karsimaan kuluja niin palkatun henkilöstön kuin investointienkin näkökulmasta, mutta samanaikaisesti valtio pyrki uudistusten yhteydessä vähentämään rahoituksen muutosten negatiivista iskua kuntien taloudelle. Julkisen rahoituksen merkitys kuntien järjestämien palvelujen sekä niiden laadun toteutumisen suhteen on tutkimuksen perusteella ollut Askolan kunnalle olennainen.