Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

S2-lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa

Pihlava, Heli; Rintanen, Henna (2023)

 
Avaa tiedosto
PihlavaRintanen.pdf (489.5Kt)
Lataukset: 



Pihlava, Heli
Rintanen, Henna
2023

Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-15
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120810587
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan suomea toisena kielenään puhuvien (S2) lasten tukemista varhaiskasvatuksen arjessa. Vieraskielisten määrä on noussut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, joten myös varhaiskasvatuksessa on yhä enemmän lapsia, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Voidaankin olettaa, että jokainen varhaiskasvatuksessa työskentelevä kohtaa S2-lapsia työurallaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella varhaiskasvatuksessa työskentelevällä on riittävät valmiudet tukea heitä varhaiskasvatuksen arjessa, jotta kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä yhdenvertaisuus lasten välillä toteutuisi mahdollisimman hyvin. Kieli- ja kulttuuritietoisuus ovat nousseet vahvasti esiin varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa ja tämän vuoksi tarkastellaankin sitä, kuinka varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat sen konkreettisesti näkyvän varhaiskasvatuksen arjessa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin Teams-sovelluksella loka-marraskuussa 2023 ja se koostuu kuudesta varhaiskasvatuksen työntekijän haastattelusta. Tutkimus on laadullinen. Analysointi tapahtui aineistolähtöisesti.

Aineistosta nousi neljä yläkategoriaa: yhteistyö huoltajien kanssa, kasvattajien tietotaito, lasten osallisuus ja aloitteet sekä materiaalien merkitys. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö nousi olennaisena osana kielen kehityksen ja kotouttamisen tukena. Kuitenkin huoltajien kanssa kommunikointia varjostaa mahdollinen kielimuuri. Kasvattajien tietotaito ja ennakkoluulot olivat esillä jokaisessa haastattelussa. Kasvattajat pystyvät omilla valinnoillaan, puheellaan ja asenteillaan vaikuttamaan olennaisesti S2-lasten kotoutumiseen. Osa kasvattajista ottaa lasten omat äidinkielet avoimesti huomioon, kun toisissa yksiköissä S2-lapset koetaan jonkinlaisena rasitteena. Haastatteluissa selvisi, että lapset eivät vaadi yhteistä kieltä leikkeihin ja peleihin, mutta niiden sanallistaminen ja aikuisen läsnäolo koettiin hyväksi oppimisvälineeksi. Materiaaleista tuotiin esiin, kuinka tukikuvat, erilaiset äänikirjasovellukset sekä kirjallisuus tukevat kielitaidon kehittymistä.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [10827]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste