Sukupuolisensitiivisyys esiopetuksen oppikirjoissa - vertailu uusimpien painosten välillä
Tikkamäki, Anne (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120810584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120810584
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan esiopetuksessa käytettävien oppikirjojen sukupuolisensitiivisyyttä sekä kirjojen välisiä eroavaisuuksia sukupuolisensitiivisyyden ilmenemisessä. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sukupuolisensitiivisen viestin välittymisestä lapsille. Tutkimus tarjoaa kuitenkin myös tietoa opettajille, jotta he voivat valita ryhmälleen sukupuolisensitiivisimmän oppikirjan tai vähintään kiinnittää huomiota kirjojen sukupuolisensitiivisyyttä estäviin tai tukeviin elementteihin. Esiopetuksen oppikirjoja ei ole aikaisemmin tutkittu sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimuksen tarvetta perustellaan esiopetuksen velvoittavilla asiakirjoilla sekä esiopetusta ohjaavilla lakiteksteillä.
Tutkimuksen aineisto koostettiin viidestä erilaisesta oppikirjasta, joiden painosten katsottiin olevan ajallisesti vertailukelpoisia. Tutkimuksen analyysi toteutettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysirunko laadittiin tutkimuksessa käytetyn teoreettisen viitekehyksen sekä sukupuolitietoisen viestinnän vinkkilistan pohjalta. Analyysivaiheessa luotiin kaksi taulukkoa, jotka nimettiin sukupuolisensitiivisyyttä tukeviksi ja sukupuolisensitiivisyyttä estäviksi. Näiden nimitysten pohjalta muodostettiin myös analyysirungon yläluokat. Analyysirungon molempiin taulukoihin luotiin neljä alaluokkaa, joihin etsittiin aineistosta sopivia ilmauksia ja kuvauksia.
Sukupuolisensitiivisyyttä estävään taulukkoon kirjattiin enemmän merkintöjä kuin sukupuolisensitiivisyyttä tukevaan taulukkoon. Päätuloksena voidaan siis esittää, että oppikirjat eivät ole kaikilta osin sukupuolisensitiivisiä. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tuloksissa nähdään kuitenkin parannuksia erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon osalta, mutta sukupuolen moninaisuus jää edelleen suurelta osin huomioimatta. Oppikirjojen välillä on löydettävissä eroavaisuuksia muun muassa taulukoihin tehtyjen merkintöjen määrässä sekä päähahmojen sukupuolen esittämisen tavoissa. Yksi oppikirja erottuu muita selkeämmin sukupuolisensitiivisemmäksi.
Tutkimuksen aineisto koostettiin viidestä erilaisesta oppikirjasta, joiden painosten katsottiin olevan ajallisesti vertailukelpoisia. Tutkimuksen analyysi toteutettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysirunko laadittiin tutkimuksessa käytetyn teoreettisen viitekehyksen sekä sukupuolitietoisen viestinnän vinkkilistan pohjalta. Analyysivaiheessa luotiin kaksi taulukkoa, jotka nimettiin sukupuolisensitiivisyyttä tukeviksi ja sukupuolisensitiivisyyttä estäviksi. Näiden nimitysten pohjalta muodostettiin myös analyysirungon yläluokat. Analyysirungon molempiin taulukoihin luotiin neljä alaluokkaa, joihin etsittiin aineistosta sopivia ilmauksia ja kuvauksia.
Sukupuolisensitiivisyyttä estävään taulukkoon kirjattiin enemmän merkintöjä kuin sukupuolisensitiivisyyttä tukevaan taulukkoon. Päätuloksena voidaan siis esittää, että oppikirjat eivät ole kaikilta osin sukupuolisensitiivisiä. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna tuloksissa nähdään kuitenkin parannuksia erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon osalta, mutta sukupuolen moninaisuus jää edelleen suurelta osin huomioimatta. Oppikirjojen välillä on löydettävissä eroavaisuuksia muun muassa taulukoihin tehtyjen merkintöjen määrässä sekä päähahmojen sukupuolen esittämisen tavoissa. Yksi oppikirja erottuu muita selkeämmin sukupuolisensitiivisemmäksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]