Mitatun fyysisen kunnon yhteys koettuun työkykyyn
Kaartinen, Selja (2024)
Kaartinen, Selja
2024
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120510492
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023120510492
Tiivistelmä
Suomalaisten fyysinen kunto ja työkyky ovat heikentyneet viime vuosina. Näiden ilmiöiden rinnalla työvuosien lisääminen ja työkyvyn tukeminen ovat Suomen hyvinvointipolitiikan keskeisempien tehtävien joukossa. Koska fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välistä yhteyttä ei vielä täysin tunneta väestötason tutkimuksia aiheesta tarvitaan. Tämän yhteyden syvempi ymmärtäminen voi auttaa suunnittelemaan ja kohdentamaan toimenpiteitä, joiden avulla työkyvyn tukemista ja terveiden työvuosien lisäämistä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välillä yhteys. Tämän lisäksi tahdottiin selvittää vaikuttavatko tutkimuksen taustamuuttujat eli työn fyysinen kuormittavuus, itse raportoitu vapaa-ajan liikunta tai koulutustaso fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn väliseen yhteyteen. Tutkimus suoritettiin poikkileikkaustutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Mitatun lihasvoiman ja kestävyyskunnon yhteyttä koettuun työkykyyn tarkasteltiin ensin ristiintaulukoinnin avulla, jonka jälkeen tarkastelua syvennettiin käyttämällä logistista regressiomallia. Logistisessa regressioanalyysissa huomioitiin tutkimuksen taustamuuttujien lisäksi ikä ja sukupuoli. Tutkimuksen aineisto perustuu UKK-instituutin KunnonKartta -väestötutkimuksen aineistoon, jossa tutkittiin työikäisten suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, fyysistä kuntoa ja fyysistä aktiivisuutta. Tässä tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty vuosina 2017–2019 ja se rajattiin koskemaan työssäkäyviä aikuisia.
Tulokset osoittivat, että sekä hyvä kestävyyskunto että lihasvoima ovat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn. Yhteys säilyi merkitsevänä yksilön iästä, sukupuolesta, koulutustasosta, työn fyysisestä kuormittavuudesta ja itseraportoidusta vapaa-ajan fyysisestä aktiivisuudesta riippumatta. Logistinen regressioanalyysi osoitti lihasvoiman ja työkyvyn välisen yhteyden säilyvän kaikissa kuntoluokissa. Kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys oli tilastollisesti merkitsevä heikoimman ja parhaimman kestävyyskunnon kolmanneksen välillä.
Tämän tutkimuksen tulokset tuovat arvokasta tietoa fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välisestä yhteydestä laajassa väestöotoksessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että fyysisen kunnon kehittämiseen kohdistetut resurssit ovat perusteltuja Suomen hyvinvointipolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välisestä yhteydestä laajassa väestöotoksessa ja syventää ymmärrystä aiheesta. The physical fitness and workability of Finns have declined in recent years. Alongside these phenomena, extending working years and supporting workability are among the central tasks of Finland's welfare policy. Because the connection between physical fitness and perceived workability is not yet fully understood, population-level research on the subject is needed. A deeper understanding of this connection can help plan and target measures to achieve the goals of supporting workability and increasing healthy working years.
The aim of this thesis was to investigate whether there is a connection between physical fitness and perceived workability. Additionally, we wanted to determine whether the background variables of the study, namely the physical strain of work, self-reported leisure-time physical activity, or education level, influence the relationship between physical fitness and perceived workability. The study was conducted as a cross-sectional study, utilizing quantitative research methods. The association between measured muscle strength and cardiorespiratory fitness with perceived workability was initially examined through cross-tabulation, followed by a deeper analysis using logistic regression modeling. In the logistic regression analysis, age and gender were taken into account, in addition to the background variables of the study. The data for the study is based on the UKK Institute's FinFit population survey, which examined the health, well-being, physical fitness, and physical activity of working-age Finns. The data used in this thesis was collected between 2017 and 2019 and was limited to working adults.
The results showed that both good cardiorespiratory fitness and muscle strength are associated with better perceived workability. This connection remained significant regardless of an individual's age, gender, socioeconomic status, physical strain at work, and leisure-time physical activity. In logistic regression analysis, a statistically significant connection between muscle strength and workability was found in all fitness categories. Regarding cardiorespiratory fitness, the connection to workability was statistically significant between the weakest and strongest cardiorespiratory fitness thirds.
The results of this cross-sectional study provide valuable information about the connection between physical fitness and perceived workability in a broad population sample. Based on the results, it can be concluded that resources allocated to improving physical fitness are justified in line with Finland's welfare policy goals. The study offers valuable insights into the connection between physical fitness and perceived workability in a broad population sample, deepening the understanding of the topic.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välillä yhteys. Tämän lisäksi tahdottiin selvittää vaikuttavatko tutkimuksen taustamuuttujat eli työn fyysinen kuormittavuus, itse raportoitu vapaa-ajan liikunta tai koulutustaso fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn väliseen yhteyteen. Tutkimus suoritettiin poikkileikkaustutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Mitatun lihasvoiman ja kestävyyskunnon yhteyttä koettuun työkykyyn tarkasteltiin ensin ristiintaulukoinnin avulla, jonka jälkeen tarkastelua syvennettiin käyttämällä logistista regressiomallia. Logistisessa regressioanalyysissa huomioitiin tutkimuksen taustamuuttujien lisäksi ikä ja sukupuoli. Tutkimuksen aineisto perustuu UKK-instituutin KunnonKartta -väestötutkimuksen aineistoon, jossa tutkittiin työikäisten suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, fyysistä kuntoa ja fyysistä aktiivisuutta. Tässä tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty vuosina 2017–2019 ja se rajattiin koskemaan työssäkäyviä aikuisia.
Tulokset osoittivat, että sekä hyvä kestävyyskunto että lihasvoima ovat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn. Yhteys säilyi merkitsevänä yksilön iästä, sukupuolesta, koulutustasosta, työn fyysisestä kuormittavuudesta ja itseraportoidusta vapaa-ajan fyysisestä aktiivisuudesta riippumatta. Logistinen regressioanalyysi osoitti lihasvoiman ja työkyvyn välisen yhteyden säilyvän kaikissa kuntoluokissa. Kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys oli tilastollisesti merkitsevä heikoimman ja parhaimman kestävyyskunnon kolmanneksen välillä.
Tämän tutkimuksen tulokset tuovat arvokasta tietoa fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välisestä yhteydestä laajassa väestöotoksessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että fyysisen kunnon kehittämiseen kohdistetut resurssit ovat perusteltuja Suomen hyvinvointipolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa fyysisen kunnon ja koetun työkyvyn välisestä yhteydestä laajassa väestöotoksessa ja syventää ymmärrystä aiheesta.
The aim of this thesis was to investigate whether there is a connection between physical fitness and perceived workability. Additionally, we wanted to determine whether the background variables of the study, namely the physical strain of work, self-reported leisure-time physical activity, or education level, influence the relationship between physical fitness and perceived workability. The study was conducted as a cross-sectional study, utilizing quantitative research methods. The association between measured muscle strength and cardiorespiratory fitness with perceived workability was initially examined through cross-tabulation, followed by a deeper analysis using logistic regression modeling. In the logistic regression analysis, age and gender were taken into account, in addition to the background variables of the study. The data for the study is based on the UKK Institute's FinFit population survey, which examined the health, well-being, physical fitness, and physical activity of working-age Finns. The data used in this thesis was collected between 2017 and 2019 and was limited to working adults.
The results showed that both good cardiorespiratory fitness and muscle strength are associated with better perceived workability. This connection remained significant regardless of an individual's age, gender, socioeconomic status, physical strain at work, and leisure-time physical activity. In logistic regression analysis, a statistically significant connection between muscle strength and workability was found in all fitness categories. Regarding cardiorespiratory fitness, the connection to workability was statistically significant between the weakest and strongest cardiorespiratory fitness thirds.
The results of this cross-sectional study provide valuable information about the connection between physical fitness and perceived workability in a broad population sample. Based on the results, it can be concluded that resources allocated to improving physical fitness are justified in line with Finland's welfare policy goals. The study offers valuable insights into the connection between physical fitness and perceived workability in a broad population sample, deepening the understanding of the topic.