”Syytän sua Elisabeth Rehn": Affektiiviset ilmaukset Popedan lyriikoissa

Abstract

Kandidaatintutkielman aiheena on affektiiviset ilmaukset Popedan lyriikoissa. Affektiivisuudella tarkoitetaan puhujan kielellisiä keinoja asenteellisuuden tai suhtautumisen ilmaisuun, ja sitä esiintyy usein esimerkiksi syyttelevissä, hellittelevissä tai vähättelevissä kielenkäytön tilanteissa. Lyriikoilla viitataan musiikkikappaleiden sanoituksiin, joiden painettuihin versioihin tutkielma perustuu. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta Popedan studioalbumista. Albumeilla on yhteensä 108 kappaletta, joista kaksi rajautui tutkimuksen ulkopuolelle niiden instrumentaalisuuden eli lyriikoiden puuttumisen takia. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia affektiivisia ilmauksia Popedan lyriikoissa esiintyy ja kuinka paljon. Lisäksi toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää ilmausten erilaisia funktioita ja sitä, mitä niiden avulla pyritään ilmaisemaan. Tutkimusaineiston käsittelyssä on hyödynnetty lähiluvun ja rakenteellisen tekstianalyysin keinoja. Menetelmänä tekstianalyysi on soveltuva, koska sen lähtökohtana on teksteistä löytyvät monenlaiset merkitykset. Analyysin alussa on lyhyt kvantitatiivisen eli määrällisen analyysin osuus. Määrällinen analyysi perustuu aineiston pohjalta luotuun Excel-taulukkoon, jossa affektiivisuuden ilmaukset on jaoteltu sana- ja lausetason ilmauksiin sekä muihin ilmauksiin. Tutkielman pääpaino on kvalitatiivisessa eli laadullisessa analyysissä, jota täydentävät aineistosta poimitut esimerkit. Tutkielman teoreettisena pohjana on tähänastinen kielitieteellinen affektiivisuuden tutkimus sekä systeemis-funktionaalisen kielentutkimuksen suhtautumisen teoria. Teorian mukaan teksteissä aina jollain tapaa kuvataan todellisuutta sekä luodaan vuorovaikutusta ja tekstuaalisia merkityskokonaisuuksia. Teoriassa tekstianalyyttisia merkityksiä tarkastellaan kolmen merkitystason kautta. Tässä tutkielmassa painottuu interpersoonainen merkitystaso, koska siinä keskitytään tekstien kielellisiin ilmaisukeinoihin sekä niissä näkyviin asenteisiin ja puhutteluihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että affektiivisuutta ilmaistaan sanoituksissa runsaasti ja monipuolisin keinoin. Olennaisia affektiivisten keinojen funktioita ovat asenteellisuuden, ironian ja huumorin välittäminen. Sanatasolla affektiivisuutta esiintyy etenkin hellittelyn ilmauksissa sekä voima- ja slangisanastoissa. Lausetason tyypillisiä affektiivisuuden keinoja ovat erilaiset puhuttelun tavat sekä retoristen kysymysten esittäminen. Tuloksista on havaittavissa, että affektiivisuuden keinot ovat usein päällekkäisiä ja toisistaan hankalastikin erottuvia. Tutkielma tuottaa tietoa sanoitusten affektiivisuudesta ja synnyttää ideoita jatkotutkimuksesta muun muassa prosodian käyttöön tai identiteetin rakentumiseen liittyen.