"Minulla on vapautettu orja, täysi lurjus": Orjat ja vapautetut Ciceron kirjeissä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Marcus Tullius Ciceron tapaa kuvailla orjia ja vapautettuja kirjeissään. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät tekivät orjista ja vapautetuista maininnan arvoisia Cicerolle sekä sitä, miten nämä tekijät vaikuttavat kuvausten sävyyn ja sanomaan. Tutkielma pohtii myös orjien ja vapautettujen toimijuuden vaikutusta omistajiinsa. Ciceron kirjeitä tarkastellaan tutkielmassa sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta, tutkien yhteiskunnallisten ryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita myöhäisen tasavallanajan ylimystön jäsenen ajatusmaailman kautta. Tutkielman lähdemateriaali on tärkeä, koska Ciceron kirjekokoelmat ovat poikkeuksellisia aikansa muihin lähteisiin verrattuna. Niitä ei ole muokattu julkaisua varten Ciceron toimesta, eikä niitä julkaistu hänen luvallaan vaan hänen kuolemansa jälkeen muiden toimesta. Täten, toisin kuin muiden editoitujen kirjekokoelmien kohdalla, Ciceron kirjeiden avulla on mahdollista päästä lähemmäs hänen autenttisia ajatuksiaan ja asenteitaan. Tutkimusosassa analysoidaan Ciceron kirjeitä sekä niissä olevia mainintoja orjista ja vapautetuista. Löydöksistä tutkielma muodostaa neljä kategoriaa kuvauksia. Ensimmäisessä orjat ja vapautetut toimivat vain narratiivisessa roolissa toimijoina, joiden yhteiskunnallinen asema ei ole tilanteessa relevantti. Toisessa kategoriassa nousevat esille orjat ja vapautetut, jotka toimivat Ciceron mielestä yhteiskunnallisen asemansa antamien raamien ulkopuolella. Kolmannessa ryhmässä esiin tulevat korkeasti koulutetut vapautetut. Neljännessä ryhmässä Cicero tuo esille ne orjat ja vapautetut, jotka ovat pettäneet hänen luottamuksensa. Tutkielman löydöksien pohjalta voi päätellä, että orjat sekä varsinkin vapautetut olivat tärkeässä roolissa Ciceron arjessa ja kirjeissä. Etenkin kouluttautuneet vapautetut sekä heidän älylliset lahjansa olivat Cicerolle tärkeitä, kuten nähdään hänen kuvauksissaan vapautetuistaan Tirosta ja Dionysiuksesta. Heidän lisäksensä ne orjat ja vapautetut, jotka Ciceron silmissä pettivät hänet, nousivat esille vahvasti Ciceron kirjeissä. Varsinkin näiden kuvausten kohdalla on nähtävissä, kuinka orjien ja vapautettujen toimijuus pystyi vaikuttamaan Ciceron arkeen huomattavastikin. Ciceron kotiorjat eivät kuitenkaan näy merkittävästi kirjeiden kuvauksissa elleivät he pettäneet hänen luottamustaan. Tästä voi päätellä, että Ciceron ja orjien välinen sosiaalinen eriarvoisuus teki heistä sosiaalisesti näkymättömiä Cicerolle. Yleisemmin on myös huomattavissa, kuinka kirjeen vastaanottaja vaikutti kirjeiden kuvausten sävyyn. Mitä läheisempi kirjeen vastaanottaja oli Cicerolle, sitä suorasanaisemmin Cicero ilmaisi ajatuksiansa, kuten nähdään varsinkin Atticukselle lähetetyistä kirjeistä.