Epistemological Dissonance of Worker-Citizenship : Young vocational students’ and graduates’ negotiations of societal belonging within the changing labour market
Ågren, Susanna (2024)
Ågren, Susanna
Tampere University
2024
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2024-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3228-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3228-0
Tiivistelmä
Työkeskeisessä yhteiskunnassa yksilöiden tehtävää ja arvoa yhteiskunnassa ohjataan ja arvioidaan sen kautta, miten he onnistuvat osallistumaan työhön. Toisin sanoen, heidän persoonallisia ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään ohjataan niin sanottujen työntekijäkansalaisuuden ideaalien kautta. Nuorisotutkijoiden mukaan erityisesti nuoret aikuiset kohtaavat työntekijäkansalaisuuteen kytkeytyviä paineita ja heidän odotetaan pyrkivän yhteiskunnassa työkansalaisuutta kohti. Koulutus- ja työvoimapoliittisesti nuoria ei ainoastaan tueta vaan myös painostetaan tehokkaaseen työmarkkinaosallisuuteen. Työmarkkinoista on väitetysti tullut myös vaikeammin ennustettavat, jolloin nuorilta myös vaaditaan yritteliäisyyden kaltaisia taitoja, jotta he pystyisivät vastaamaan nykytyömarkkinoiden riskeihin ja muuttuviin tarpeisiin.
Nuorisotutkijat ovat keskustelleet, miten nämä institutionaaliset työhön liittyvät odotukset luovat ristiriitoja nuorille aikuisille, kun he neuvottelevat kuulumisestaan ja valinnoistaan koskien aikuisuutta ja suunnittelevat sitä vaikeasti ennustettavilla työmarkkinoilla. Nuorisotutkijat väittävätkin, että nykyisessä uudessa aikuisuudessa nuorilla aikuisilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia löytää tasaista perustaa aikuisuudelleen kuin aiemmille sukupolville. Olen tässä väitöskirjossa kiinnostunut näistä ristiriidoista. Ammatillinen toisen asteen koulutus on kiinnostava konteksti nuorten aikuisten neuvotteluille, sillä se pyrkii pääosin ohjaamaan opiskelijoitaan valmistumaan sitoutuneiksi ja osaaviksi työntekijäkansalaisiksi.
Lähestyn näitä kuvattuja ristiriitoja yhdistämällä Martha Nussbaumin ajatusta ihmisarvoisesta elämästä sekä akateemisia keskusteluja, jotka liittyvät yhteiskunnallisen kuulumisen käsitteeseen. Kysyn empiirisesti kuinka ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat ja sieltä valmistuneet 17–25-vuotiaat nuoret ymmärtävät ja asemoivat itsensä työntekijäkansalaisina nykytyömarkkinoilla (RQ1) ja millaisina heidän ymmärryksensä ja kokemuksensa työntekijäkansalaisina näyttäytyvät suhteessa yhteiskuntien velvollisuuteen turvata heille lähtökohdat yhteiskunnalliseen kuulumiseen (RQ2). Lähestyn näitä kysymyksiä hyödyntämällä ammattiin opiskelevien nuorten kanssa toteutettuja ryhmähaastatteluja, ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden nuorten yksilöhaastatteluita sekä määrällistä vuoden 2019 Nuorisobarometrin kyselyaineistoa.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista. Ensimmäinen artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin opiskelevat nuoret luottavat ja tukeutuvat työntekijäkansalaisuuteen, kenties enemmän kuin muut nuoret, ja samoin myös heidän omaan ammattialaansa. Toinen artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin opiskelevien nuorten näkemyksissä valmistumisen jälkeinen yhteiskunnallinen kuuluminen rakentuu työntekijäkansalaisuuden varaan. Kolmas artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin valmistuneet nuoret muokkaavat työntekijäkansalaisuuttaan hyvin monimutkaisessa aikuisuudessa. Neljäs artikkeli taas keskittyy nuorten kriittisiin työntekijäkansalaisuutta koskeviin näkemyksiin ja tuo esiin, kuinka heidän ajatuksissaan työntekijäkansalaisuuden ideaalit ovat ristiriidassa heidän hyvinvointinsa, elämäntilanteidensa, personallisuuksiensa ja toiveidensa kanssa.
Esittelen väitöskirjassa uuden ’työntekijäkansalaisuuden epistemologisen dissonanssin’ käsitteen tiivistääkseni ja keskustellakseni niistä ristiriitaisuuksista, joiden keskellä nuoret aikuiset neuvottelevat yhteiskunnallisesta kuulumisestaan. Tämän käsitteen avulla havainnollistan nuorten aikuisten monimutkaisia neuvotteluita joskus jopa epärealististen työntekijäkansalaisuuden ideaalien kanssa liittyen heihin itseensä työntekijäkansalaisina (ketä he ovat, keitä he haluaisivat olla, keitä heidän tulisi olla ja keitä he voivat olla työntekijäkansalaisina), heidän yhteiskunnalliseen kuulumiseensa ja heidän oikeuksiinsa työntekijäkansalaisina keskellä nykyisiin työmarkkinoihin ja aikuisuuteen liittyviä ehtoja.
Näiden havaintojeni pohjalta esitän suosituksia ammatillista koulutusta ja nuorten aikuisten valmistumisen jälkeisiä työllisyyspalveluita ohjaaville poliittisille linjauksille. Väitän, että työntekijäkansalaisuuteen kytkeytyvä epistemologinen dissonanssi koostaa monimutkaisen ja ristiriitaisen kontekstin nuorten aikuisten neuvotteluille yhteiskunnallisesta kuulumisesta. Väitän myös, että tämä epistemologinen dissonanssi ei ole ratkaistavissa yksilökeskeisellä taitojen vahvistamisella, sillä se on osa nyky-yhteiskunnan rakenteita ja siten todellisuus, jonka nuoret joka tapauksessa kohtaavat. Tästä syystä esitän myös, että ammatillisessa koulutuksessa ja ammattiin valmistuneiden kohtaamissa työllisyyspalveluissa tulisi tunnistaa paremmin tämä kuvaamani dissonanssi. Lopuksi väitän, että tämän nuorten aikuisten elämiin kytkeytyvän työntekijäkansalaisuuden epistemologisen dissonanssin ymmärtäminen on myös kysymys, joka liittyy kestävään tulevaisuuteen.
Nuorisotutkijat ovat keskustelleet, miten nämä institutionaaliset työhön liittyvät odotukset luovat ristiriitoja nuorille aikuisille, kun he neuvottelevat kuulumisestaan ja valinnoistaan koskien aikuisuutta ja suunnittelevat sitä vaikeasti ennustettavilla työmarkkinoilla. Nuorisotutkijat väittävätkin, että nykyisessä uudessa aikuisuudessa nuorilla aikuisilla ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia löytää tasaista perustaa aikuisuudelleen kuin aiemmille sukupolville. Olen tässä väitöskirjossa kiinnostunut näistä ristiriidoista. Ammatillinen toisen asteen koulutus on kiinnostava konteksti nuorten aikuisten neuvotteluille, sillä se pyrkii pääosin ohjaamaan opiskelijoitaan valmistumaan sitoutuneiksi ja osaaviksi työntekijäkansalaisiksi.
Lähestyn näitä kuvattuja ristiriitoja yhdistämällä Martha Nussbaumin ajatusta ihmisarvoisesta elämästä sekä akateemisia keskusteluja, jotka liittyvät yhteiskunnallisen kuulumisen käsitteeseen. Kysyn empiirisesti kuinka ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat ja sieltä valmistuneet 17–25-vuotiaat nuoret ymmärtävät ja asemoivat itsensä työntekijäkansalaisina nykytyömarkkinoilla (RQ1) ja millaisina heidän ymmärryksensä ja kokemuksensa työntekijäkansalaisina näyttäytyvät suhteessa yhteiskuntien velvollisuuteen turvata heille lähtökohdat yhteiskunnalliseen kuulumiseen (RQ2). Lähestyn näitä kysymyksiä hyödyntämällä ammattiin opiskelevien nuorten kanssa toteutettuja ryhmähaastatteluja, ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden nuorten yksilöhaastatteluita sekä määrällistä vuoden 2019 Nuorisobarometrin kyselyaineistoa.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista. Ensimmäinen artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin opiskelevat nuoret luottavat ja tukeutuvat työntekijäkansalaisuuteen, kenties enemmän kuin muut nuoret, ja samoin myös heidän omaan ammattialaansa. Toinen artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin opiskelevien nuorten näkemyksissä valmistumisen jälkeinen yhteiskunnallinen kuuluminen rakentuu työntekijäkansalaisuuden varaan. Kolmas artikkeli tuo esiin, kuinka ammattiin valmistuneet nuoret muokkaavat työntekijäkansalaisuuttaan hyvin monimutkaisessa aikuisuudessa. Neljäs artikkeli taas keskittyy nuorten kriittisiin työntekijäkansalaisuutta koskeviin näkemyksiin ja tuo esiin, kuinka heidän ajatuksissaan työntekijäkansalaisuuden ideaalit ovat ristiriidassa heidän hyvinvointinsa, elämäntilanteidensa, personallisuuksiensa ja toiveidensa kanssa.
Esittelen väitöskirjassa uuden ’työntekijäkansalaisuuden epistemologisen dissonanssin’ käsitteen tiivistääkseni ja keskustellakseni niistä ristiriitaisuuksista, joiden keskellä nuoret aikuiset neuvottelevat yhteiskunnallisesta kuulumisestaan. Tämän käsitteen avulla havainnollistan nuorten aikuisten monimutkaisia neuvotteluita joskus jopa epärealististen työntekijäkansalaisuuden ideaalien kanssa liittyen heihin itseensä työntekijäkansalaisina (ketä he ovat, keitä he haluaisivat olla, keitä heidän tulisi olla ja keitä he voivat olla työntekijäkansalaisina), heidän yhteiskunnalliseen kuulumiseensa ja heidän oikeuksiinsa työntekijäkansalaisina keskellä nykyisiin työmarkkinoihin ja aikuisuuteen liittyviä ehtoja.
Näiden havaintojeni pohjalta esitän suosituksia ammatillista koulutusta ja nuorten aikuisten valmistumisen jälkeisiä työllisyyspalveluita ohjaaville poliittisille linjauksille. Väitän, että työntekijäkansalaisuuteen kytkeytyvä epistemologinen dissonanssi koostaa monimutkaisen ja ristiriitaisen kontekstin nuorten aikuisten neuvotteluille yhteiskunnallisesta kuulumisesta. Väitän myös, että tämä epistemologinen dissonanssi ei ole ratkaistavissa yksilökeskeisellä taitojen vahvistamisella, sillä se on osa nyky-yhteiskunnan rakenteita ja siten todellisuus, jonka nuoret joka tapauksessa kohtaavat. Tästä syystä esitän myös, että ammatillisessa koulutuksessa ja ammattiin valmistuneiden kohtaamissa työllisyyspalveluissa tulisi tunnistaa paremmin tämä kuvaamani dissonanssi. Lopuksi väitän, että tämän nuorten aikuisten elämiin kytkeytyvän työntekijäkansalaisuuden epistemologisen dissonanssin ymmärtäminen on myös kysymys, joka liittyy kestävään tulevaisuuteen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]