Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi ja työhön sitoutuminen : Yhden pienehkön kaupungin osalta
Tutti, Terhi (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023113010349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023113010349
Tiivistelmä
Varhaiskasvatusalalla on monissa kunnissa tällä hetkellä työvoimapulaa ja ala kärsii vetovoiman puutteesta. Tässä kandidaatintutkielmassa lähestytään ilmiönä työhyvinvointia sekä työhön sitoutumisen kokemuksia. Työhyvinvoinnin teoreettisena lähtökohtana on Rauramon työhyvinvoinnin portaat, joiden mukaisesti työhyvinvointi koostuu terveydestä, turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä, arvostuksesta sekä osaamisesta. Työhön sitoutumiseen vaikuttavat monet asiat kuten vuorovaikutus, arvostus sekä työn kuormitus.
Tutkimusongelmana oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Tutkimusongelmaan vastattiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, jotka olivat: 1. Millaiset asiat työssä tukevat tai heikentävät työhyvinvointia? 2. Millaiset asiat työssä tukevat tai heikentävät työhön sitoutumista? 3. Miten varhaiskasvatuksen opettajat ovat kokeneet lisäresurssin (esim. avustajan tai perheohjaajan) vaikuttavan heidän omaan työhyvinvointiinsa sekä työhön sitoutumiseensa?
Tutkimuksessa selvitettiin kvalitatiivisella teoriaan perustuvalla teemahaastattelumenetelmällä yhden kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien (n=6) kokemuksia työhyvinvoinnistaan, työhön sitoutumisestaan sekä lisäresurssien vaikutuksesta niin työhyvinvointiin kuin työhön sitoutumiseen. Teemahaastatteluilla kerättyä litteroitua aineistoa kertyi 51 sivua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto luokiteltiin alkuperäisistä ilmaisuista (yhteensä 109 kpl) pelkistettyihin ilmaisuihin, alaluokkiin (yhteensä 11kpl), yläluokkiin (yhteensä 3kpl) sekä yhteen pääluokkaan, joka oli työhyvinvointi.
Tutkimuksessa nousi esiin, että kyseisessä kaupungissa on paljon työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Kaupungissa panostetaan työterveyteen, työntekijät eivät juurikaan koe liiallista kuormitusta ja lapset sekä työyhteisö sitouttaa työhön. Kuitenkin palkkaus, resurssipula sekä alan yleiseen arvostukseen liittyvät seikat ovat saaneet useat työntekijät harkitsemaan alan vaihtoa. Palkkaus nähtiin suurimpana tekijänä mahdollisen alanvaihdoksen motivaattoriksi. Työntekijät nostivat esiin, että mikäli palkkaus olisi suurempi he eivät edes harkitsisi alanvaihtoa, koska pitävät monista asioista työssään.
Tutkimusongelmana oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Tutkimusongelmaan vastattiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, jotka olivat: 1. Millaiset asiat työssä tukevat tai heikentävät työhyvinvointia? 2. Millaiset asiat työssä tukevat tai heikentävät työhön sitoutumista? 3. Miten varhaiskasvatuksen opettajat ovat kokeneet lisäresurssin (esim. avustajan tai perheohjaajan) vaikuttavan heidän omaan työhyvinvointiinsa sekä työhön sitoutumiseensa?
Tutkimuksessa selvitettiin kvalitatiivisella teoriaan perustuvalla teemahaastattelumenetelmällä yhden kaupungin varhaiskasvatuksen opettajien (n=6) kokemuksia työhyvinvoinnistaan, työhön sitoutumisestaan sekä lisäresurssien vaikutuksesta niin työhyvinvointiin kuin työhön sitoutumiseen. Teemahaastatteluilla kerättyä litteroitua aineistoa kertyi 51 sivua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto luokiteltiin alkuperäisistä ilmaisuista (yhteensä 109 kpl) pelkistettyihin ilmaisuihin, alaluokkiin (yhteensä 11kpl), yläluokkiin (yhteensä 3kpl) sekä yhteen pääluokkaan, joka oli työhyvinvointi.
Tutkimuksessa nousi esiin, että kyseisessä kaupungissa on paljon työhyvinvointia tukevia tekijöitä. Kaupungissa panostetaan työterveyteen, työntekijät eivät juurikaan koe liiallista kuormitusta ja lapset sekä työyhteisö sitouttaa työhön. Kuitenkin palkkaus, resurssipula sekä alan yleiseen arvostukseen liittyvät seikat ovat saaneet useat työntekijät harkitsemaan alan vaihtoa. Palkkaus nähtiin suurimpana tekijänä mahdollisen alanvaihdoksen motivaattoriksi. Työntekijät nostivat esiin, että mikäli palkkaus olisi suurempi he eivät edes harkitsisi alanvaihtoa, koska pitävät monista asioista työssään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]