Medialukutaito yhdellä virkkeellä : Miten Tampereen yliopiston neljännen vuoden luokanopettajaopiskelijat määrittelevät medialukutaidon?
Ulenius, Mea (2023)
Ulenius, Mea
2023
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112810286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112810286
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, miten Tampereen yliopiston neljännen vuoden luokanopettajaopiskelijat määrittelevät medialukutaidon. Alakysymyksenä tarkastellaan sitä, koetaanko medialukutaidon opetus Tampereen yliopiston luokanopettajan opinnoissa riittäväksi. Opetuksen riittävyyteen kytkeytyy pohdinta aiheen tärkeäksi kokemisesta. Näiden ohella tarkastellaan, minkä peruskoulun oppiaineen yhteyteen medialukutaito ensisijaisesti sijoitetaan. Tätä pohditaan sillä, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kyseessä on läpäisyoppiaine.
Tutkielmassa on määritelty sen keskeiset käsitteet media, medialukutaito, mediakasvatus ja monilukutaito, joiden reflektointi muodostaa työn teoriapohjan. Näitä käsitteitä hyödyntäen tarkastellaan, miten luokanopettajaopiskelijoiden tuottamat lyhyet määritelmät vastaavat aiemmassa tutkimuksessa esille nousseita määritelmiä. Myös opetuksen riittävyyden kokemuksia ja oppiainesijoittelua koskevat näkemykset peilataan aiemmin tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkielman aineisto kerättiin syys-lokakuun vaihteessa 2023 anonyymillä verkkokyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin kymmenen. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla se kolmeen luokkaan: kriittisyyteen, tulkintaan ja ymmärrykseen. Pienestä aineistosta huolimatta verkkokyselyn vastausten perusteella voidaan havaita, että Tampereen yliopiston neljännen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden määritelmät medialukutaidosta ovat keskenään yhtenäisiä. Vastauksissa korostuu mediakriittisyys, joka on noussut keskiöön myös aiemmassa tutkimuksessa. Silti medialukutaidon määritelmissä voidaan nähdä eroja ja ymmärrystä siitä, ettei yhtä vakiintunutta määritelmää ole. Yhtenäisen määritelmän puuttuminen voi hankaloittaa aiheeseen tarttumista.
Esille nousi myös medialukutaidon opetuksen sijoittaminen erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä yhteiskuntaopin yhteyteen. Myös vieraat kielet ja kuvataide mainittiin vastauksissa. Tulokset kulkevat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Eräs vastaaja oli nostanut esille myös ajatuksen läpäisyoppiaineesta. Opetuksen riittävyyttä tarkasteltaessa vastauksissa oli hajontaa: neljä vastaaja koki opetuksen olevan riittävää, kun taas kolme koki, ettei opetus ole riittävää. Loput vastaajat eivät osanneet sanoa. Opetuksen riittämättömyyden kokemukset kytkeytyvät konkretian puuttumiseen.
Tutkielmassa on määritelty sen keskeiset käsitteet media, medialukutaito, mediakasvatus ja monilukutaito, joiden reflektointi muodostaa työn teoriapohjan. Näitä käsitteitä hyödyntäen tarkastellaan, miten luokanopettajaopiskelijoiden tuottamat lyhyet määritelmät vastaavat aiemmassa tutkimuksessa esille nousseita määritelmiä. Myös opetuksen riittävyyden kokemuksia ja oppiainesijoittelua koskevat näkemykset peilataan aiemmin tehtyihin tutkimuksiin.
Tutkielman aineisto kerättiin syys-lokakuun vaihteessa 2023 anonyymillä verkkokyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin kymmenen. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla se kolmeen luokkaan: kriittisyyteen, tulkintaan ja ymmärrykseen. Pienestä aineistosta huolimatta verkkokyselyn vastausten perusteella voidaan havaita, että Tampereen yliopiston neljännen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden määritelmät medialukutaidosta ovat keskenään yhtenäisiä. Vastauksissa korostuu mediakriittisyys, joka on noussut keskiöön myös aiemmassa tutkimuksessa. Silti medialukutaidon määritelmissä voidaan nähdä eroja ja ymmärrystä siitä, ettei yhtä vakiintunutta määritelmää ole. Yhtenäisen määritelmän puuttuminen voi hankaloittaa aiheeseen tarttumista.
Esille nousi myös medialukutaidon opetuksen sijoittaminen erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä yhteiskuntaopin yhteyteen. Myös vieraat kielet ja kuvataide mainittiin vastauksissa. Tulokset kulkevat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Eräs vastaaja oli nostanut esille myös ajatuksen läpäisyoppiaineesta. Opetuksen riittävyyttä tarkasteltaessa vastauksissa oli hajontaa: neljä vastaaja koki opetuksen olevan riittävää, kun taas kolme koki, ettei opetus ole riittävää. Loput vastaajat eivät osanneet sanoa. Opetuksen riittämättömyyden kokemukset kytkeytyvät konkretian puuttumiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]