”Olen mie kotoisin tuolta Peräpohjolasta, tarkemmin sanottuna Haaparannalta” : En fallstudie om platsskapande och regional identitet i samtida tornedalsk populärmusik
Laakso, Eva (2023)
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310207
Tiivistelmä
Denna pro gradu-avhandling är en fallstudie om platsskapande och regional identitet i samtida tornedalsk populärmusik. Syftet med studien är att belysa hur plats- och identitetsskapande sker genom imaginära representationer i populärmusikaliskt material som har skapats ur ett inifrånperspektiv. Den teoretiska referensramen utgår från socialkonstruktionistiska resonemang om språk som verklighetsskapande och kopplas till Henri Lefebvres (1991) teoretisering om det sociala rummets roll i platsskapande processer samt tidigare etnomusikologisk forskning om musik och plats.
Min primära forskningsfråga är hur Tornedalen skildras i samtida, lokalproducerad populärmusik, vars utgångspunkt har varit språkpolitisk. Mer specifikt fokuserar fallstudien på hurdana representationer och diskurser som artikuleras med Tornedalen i materialet samt förekomsten av geografiskt anknutna stereotypier och narrativa grepp i samband med dessa.
Det undersökta materialet består av folkreggae-gruppen The Meänlands låttexter. Låttexterna har transkriberats från musikmaterial som finns tillgängligt på streamingtjänsterna Spotify och YouTube. Som kontextualiserande material används dels presentationstexter från streamingtjänsterna och gruppens sociala medier, dels bakgrundsinformation om den svenska språkpolitik som har berört Tornedalen historiskt samt den svenska språkpolitikens senare utveckling med särskilt fokus på den lokala diskussionen om meänkielis språkstatus.
Avgränsningsmetoden för materialet bygger vidare på Toivo Burlins (2008 & 2015) representationsmodell, en etnomusikologisk kvalitativ innehållsanalys som har utvecklats särskilt för systematisk analys av fonografiska verk. Det avgränsade materialet består av 10 låttexter och den närmare analysen av dessa utgår från Lefebvres teoretisering av platsskapande processer samt tidigare forskning om stereotypier, regional identitet, musik och litterärt platsskapande.
Resultaten visar att skildringarna av Tornedalen är komplexa sammansättningar av lokalhistoria, stereotypier, politiska ställningstaganden, globala kulturella influenser, intertextuella hänvisningar och olika narrativa grepp. Anmärkningsvärt är att många stereotypier som förknippas med ”norr” eller specifikt Tornedalen upprepas i det analyserade materialet, men att dessa simultant kullkastas. En annan anmärkningsvärd iakttagelse är att materialet på flera olika sätt skapar en tydligt markerad koppling till en finsk kulturell gemenskap.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee paikan luomista ja alueellisen identiteetin ilmentämistä tornionlaaksolaisessa nykypopulaarimusiikissa. Tapaustutkimuksen tarkoitus on selvittää miten paikkaa ja identiteettiä luodaan kuvitteellisten representaatioiden kautta paikallisesti tuotetussa populaarimusiikissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaalikonstruktionistiseen kielikäsitykseen, jonka mukaan kieli luo todellisuutta. Lisäksi tutkielma nojaa Henri Lefebvren (1991) teoriaan sosiaalisen tilan merkityksestä paikkaa luovissa prosesseissa ja aiempaan etnomusikologiseen tutkimukseen musiikin ja paikan yhteyksistä.
Pääasiallinen tutkimuskysymys on kuinka Tornionlaaksoa kuvaillaan paikallisessa nykypopulaarimusiikissa, jonka lähtökohdat ovat olleet kielipoliittiset. Tutkimuskysymystä tarkennetaan kahdella kysymyksellä: minkälaisia representaatioita ja diskursseja analysoidussa aineistossa artikuloidaan Tornionlaaksoon sekä minkälaisia alueellisia stereotypioita ja kerronnallisia keinoja näiden esittämisessä aineistossa ilmenee.
Tutkimusaineisto koostuu The Meänland-nimisen folkreggae-yhteen sanoituksista. Sanoitukset on litteroitu kappaleista, jotka ovat kuunneltavissa striimauspalveluissa Spotify ja YouTube. Tutkimusta kontekstualisoivana aineistona käytetään sekä striimauspalveluissa että yhtyeen sosiaalisissa medioissa olevia esittelytekstejä ja taustatietoa Ruotsin Tornionlaakson kielipoliittisesta historiasta sekä Ruotsin nykykielipolitiikan kehityksestä. Nykytilanteesta huomioidaan erityisesti meänkielen kielistatuksesta käytävä paikallinen keskustelu.
Varsinaisen tutkimusaineiston rajaamisessa hyödynnän Toivo Burlinin (2008 & 2015) kehittämää representaatiomallia. Burlinin representaatiomalli on etnomusikologinen laadullinen sisällönanalyysi, joka on kehitetty fonografisten teosten systemaattista tarkastelua varten. Rajattu aineisto koostuu 10 kappaleen sanoituksista, joiden tarkempi analyysi pohjaa Lefebvren teoriaan paikan luomisen prosesseista sekä aiempaan tutkimukseen stereotypioista, alueellisesta identiteetistä, musiikista ja kirjallisesta paikan luomisesta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuvitteellinen Tornionlaakso luodaan aineistossa yhdistelemällä paikallishistoriaa, stereotypioita, poliittisia kannanottoja, globaaleja kulttuurisia vaikutteita, intertekstuaalisia viittauksia ja erilaisia kerronnallisia keinoja hyödyntämällä. Erityisen huomion arvoista on, että vaikka aineistossa toistetaan ”pohjoiseen” tai Tornionlaaksoon liitettäviä stereotypioita, ne samalla nyrjäytetään. Toinen huomionarvoinen tulos on, miten monipuolisesti aineistossa luodaan yhteyttä suomalaiseen kulttuuriyhteisöön.
Min primära forskningsfråga är hur Tornedalen skildras i samtida, lokalproducerad populärmusik, vars utgångspunkt har varit språkpolitisk. Mer specifikt fokuserar fallstudien på hurdana representationer och diskurser som artikuleras med Tornedalen i materialet samt förekomsten av geografiskt anknutna stereotypier och narrativa grepp i samband med dessa.
Det undersökta materialet består av folkreggae-gruppen The Meänlands låttexter. Låttexterna har transkriberats från musikmaterial som finns tillgängligt på streamingtjänsterna Spotify och YouTube. Som kontextualiserande material används dels presentationstexter från streamingtjänsterna och gruppens sociala medier, dels bakgrundsinformation om den svenska språkpolitik som har berört Tornedalen historiskt samt den svenska språkpolitikens senare utveckling med särskilt fokus på den lokala diskussionen om meänkielis språkstatus.
Avgränsningsmetoden för materialet bygger vidare på Toivo Burlins (2008 & 2015) representationsmodell, en etnomusikologisk kvalitativ innehållsanalys som har utvecklats särskilt för systematisk analys av fonografiska verk. Det avgränsade materialet består av 10 låttexter och den närmare analysen av dessa utgår från Lefebvres teoretisering av platsskapande processer samt tidigare forskning om stereotypier, regional identitet, musik och litterärt platsskapande.
Resultaten visar att skildringarna av Tornedalen är komplexa sammansättningar av lokalhistoria, stereotypier, politiska ställningstaganden, globala kulturella influenser, intertextuella hänvisningar och olika narrativa grepp. Anmärkningsvärt är att många stereotypier som förknippas med ”norr” eller specifikt Tornedalen upprepas i det analyserade materialet, men att dessa simultant kullkastas. En annan anmärkningsvärd iakttagelse är att materialet på flera olika sätt skapar en tydligt markerad koppling till en finsk kulturell gemenskap.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee paikan luomista ja alueellisen identiteetin ilmentämistä tornionlaaksolaisessa nykypopulaarimusiikissa. Tapaustutkimuksen tarkoitus on selvittää miten paikkaa ja identiteettiä luodaan kuvitteellisten representaatioiden kautta paikallisesti tuotetussa populaarimusiikissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaalikonstruktionistiseen kielikäsitykseen, jonka mukaan kieli luo todellisuutta. Lisäksi tutkielma nojaa Henri Lefebvren (1991) teoriaan sosiaalisen tilan merkityksestä paikkaa luovissa prosesseissa ja aiempaan etnomusikologiseen tutkimukseen musiikin ja paikan yhteyksistä.
Pääasiallinen tutkimuskysymys on kuinka Tornionlaaksoa kuvaillaan paikallisessa nykypopulaarimusiikissa, jonka lähtökohdat ovat olleet kielipoliittiset. Tutkimuskysymystä tarkennetaan kahdella kysymyksellä: minkälaisia representaatioita ja diskursseja analysoidussa aineistossa artikuloidaan Tornionlaaksoon sekä minkälaisia alueellisia stereotypioita ja kerronnallisia keinoja näiden esittämisessä aineistossa ilmenee.
Tutkimusaineisto koostuu The Meänland-nimisen folkreggae-yhteen sanoituksista. Sanoitukset on litteroitu kappaleista, jotka ovat kuunneltavissa striimauspalveluissa Spotify ja YouTube. Tutkimusta kontekstualisoivana aineistona käytetään sekä striimauspalveluissa että yhtyeen sosiaalisissa medioissa olevia esittelytekstejä ja taustatietoa Ruotsin Tornionlaakson kielipoliittisesta historiasta sekä Ruotsin nykykielipolitiikan kehityksestä. Nykytilanteesta huomioidaan erityisesti meänkielen kielistatuksesta käytävä paikallinen keskustelu.
Varsinaisen tutkimusaineiston rajaamisessa hyödynnän Toivo Burlinin (2008 & 2015) kehittämää representaatiomallia. Burlinin representaatiomalli on etnomusikologinen laadullinen sisällönanalyysi, joka on kehitetty fonografisten teosten systemaattista tarkastelua varten. Rajattu aineisto koostuu 10 kappaleen sanoituksista, joiden tarkempi analyysi pohjaa Lefebvren teoriaan paikan luomisen prosesseista sekä aiempaan tutkimukseen stereotypioista, alueellisesta identiteetistä, musiikista ja kirjallisesta paikan luomisesta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuvitteellinen Tornionlaakso luodaan aineistossa yhdistelemällä paikallishistoriaa, stereotypioita, poliittisia kannanottoja, globaaleja kulttuurisia vaikutteita, intertekstuaalisia viittauksia ja erilaisia kerronnallisia keinoja hyödyntämällä. Erityisen huomion arvoista on, että vaikka aineistossa toistetaan ”pohjoiseen” tai Tornionlaaksoon liitettäviä stereotypioita, ne samalla nyrjäytetään. Toinen huomionarvoinen tulos on, miten monipuolisesti aineistossa luodaan yhteyttä suomalaiseen kulttuuriyhteisöön.