Ilmastotyön vakiintuminen kunnissa: Tapaustutkimus pienen kunnan ilmastotyöstä institutionaalisen teorian näkökulmasta
Aalto, Liina (2023)
2023
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112410233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112410233
Tiivistelmä
Ilmastonmuutokseen reagoiminen edellyttää aktiivisuutta jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Kansainväliset ja kansalliset tavoitteet konkretisoituvat paikallisella tasolla, joten kunnilla on keskeinen rooli ilmastotyön edistäjänä. Kuntien ilmastotyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, jota kunnat harjoittavat omien lähtökohtiensa mukaisesti. Erityisesti pienten kuntien voi olla vaikea löytää resursseja toteuttaa kunnianhimoista ilmastotyötä tai lähteä mukaan ilmastohankkeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien ilmastotyön vakiintumiseen sekä miten kuntien ilmastotyön lähtökohtia voisi parantaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla tapauskunnan rakennusmestaria ja ympäristötarkastajaa sekä maakunnan liiton vihreän siirtymän asiantuntijaa. Haastateltavien erilaisten työnkuvien ansiosta aihetta pystyttiin tarkastelemaan eri näkökulmista, ja esiin nousi useita tekijöitä ilmastotyön tekemisen tai tekemättömyyden taustalla. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavasti, Scottin institutionaalisen teorian kolmen pilarin mukaisesti. Regulatiivisen, normatiivisen sekä kulttuuris-kognitiivisen lähestymistavan ansiosta kuntien ilmastotyön tarkastelu onnistui laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Aineiston perusteella on tunnistettavissa kolme merkityksellistä tekijää, joiden huomioiminen on keskeistä ilmastotyön aseman vakiintumiseksi. Ensinnäkin, kunnat tarvitsevat ulkopuolista painetta. Valtion, yritysten ja kuntalaisten vaatimukset kuntia kohtaan nähdään ilmastotoimien aloittamista vauhdittavana tekijänä. Toiseksi, päätöksentekijöiden erilaisten mielipiteiden yhteensovittaminen sekä yhteisen näkemyksen löytyminen on edellytys asioiden etenemiselle. Tahtotilan on oltava kunnissa myönteinen ilmastotoimien edistämiselle. Kuntien erityispiirteiden huomioiminen on kolmas merkittävä tutkimuksessa esiin noussut havainto. Erityisesti pienissä kunnissa resursseja on vähän, mikä vaikeuttaa tavoitteellisen ilmastotyön tekemistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla tapauskunnan rakennusmestaria ja ympäristötarkastajaa sekä maakunnan liiton vihreän siirtymän asiantuntijaa. Haastateltavien erilaisten työnkuvien ansiosta aihetta pystyttiin tarkastelemaan eri näkökulmista, ja esiin nousi useita tekijöitä ilmastotyön tekemisen tai tekemättömyyden taustalla. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavasti, Scottin institutionaalisen teorian kolmen pilarin mukaisesti. Regulatiivisen, normatiivisen sekä kulttuuris-kognitiivisen lähestymistavan ansiosta kuntien ilmastotyön tarkastelu onnistui laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Aineiston perusteella on tunnistettavissa kolme merkityksellistä tekijää, joiden huomioiminen on keskeistä ilmastotyön aseman vakiintumiseksi. Ensinnäkin, kunnat tarvitsevat ulkopuolista painetta. Valtion, yritysten ja kuntalaisten vaatimukset kuntia kohtaan nähdään ilmastotoimien aloittamista vauhdittavana tekijänä. Toiseksi, päätöksentekijöiden erilaisten mielipiteiden yhteensovittaminen sekä yhteisen näkemyksen löytyminen on edellytys asioiden etenemiselle. Tahtotilan on oltava kunnissa myönteinen ilmastotoimien edistämiselle. Kuntien erityispiirteiden huomioiminen on kolmas merkittävä tutkimuksessa esiin noussut havainto. Erityisesti pienissä kunnissa resursseja on vähän, mikä vaikeuttaa tavoitteellisen ilmastotyön tekemistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8696]