"Kun elämä suuntautuisi johonkin muihin asioihin kuin päihteisiin" : Jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten kyvykkyyksien tarkastelua sosiaalityön näkökulmasta
Lehtonen, Tanja (2023)
2023
Sosiaalityön maisteriohjelma, Pori - Master's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112210182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112210182
Tiivistelmä
Tämä pro-gradu tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja se kertoo päihteitä ongelmallisesti käyttävien jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten kyvykkyyksistä ja niiden puutteista lastensuojelun jälkihuollon ammattilaisten kuvaamana. Lisäksi työntekijät kertovat ajatuksiaan siitä, miten kyvykkyyksiä voisi tukea sosiaalityön avulla. Lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuilla nuorilla on moninaisia ongelmia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia. Päihteidenkäyttö on muuttunut 2000-luvulta alkaen huumemyönteisemmäksi. Nuoret käyttävät kannabista, amfetamiinia ja kokaiinia yhä enemmän.
Jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäyttö näkyy lastensuojelun jälkihuollon arjessa. Jälkihuoltoon tulevat nuoret ovat heikommassa asemassa verrattuna muihin samanikäisiin nuoriin ylisukupolvisen huonoosaisuuden riskin vuoksi. Tässä opinnäytteessä keskitytään tunnistamaan nuorten päihteidenkäytön tilannetta ja kuvaamaan jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten kyvykkyyksiä ja niiden puutteita. Tutkielman käsitteellisenä kehyksenä toimii Martha Nussbaumin kyvykkyysteoriaan. Teoriassa on kymmenen peruskyvykkyyttä, jotka ovat jokaisen ihmisen perustarpeita. Kyvykkyydet nähdään keskeisenä toimintana ihmisen elämässä. Kyvykkyyksien saavuttamista tulisi suojata yhteiskunnallisesti, jotta ne olisivat jokaisen ihmisen saavutettavissa.
Tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisena jälkihuollon ammattilaiset näkevät jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäytön ja millaisia kyvykkyyksiä ja niiden puutteita he tunnistavat päihteitä ongelmallisesti käyttävien nuorten kohdalla ja lisäksi selvitettiin, miten ammattilaiset voivat tukea kyvykkyyksiä sosiaalityön avulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena alkuvuodesta 2023. Haastattelumuotona oli seitsemän työntekijän yksilöhaastattelut Teamsin-välityksellä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavat kertoivat jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäyttö tilanteesta yleisesti. Päihteidenkäytön kuvattiin muuttuneen alkoholin käyttämisestä lääkkeiden ja huumeiden sekakäytöksi. Haastateltavien mukaan noin puolet heidän asiakkaistaan käyttää päihteitä ongelmallisella tavalla. Haastateltavat tunnistivat Martha Nussbaumin teoriassa olevia kyvykkyyksiä neljällä osa-alueella. Kyvykkyyksiä nähtiin olevan nuorten mielikuvituksen ja ajattelun suhteen sekä heidät kuvattiin sosiaalisilta taidoiltaan lahjakkaiksi. Kuitenkin useamman kyvykkyyden nähtiin mahdollistuvan nimenomaan jälkihuolto oikeuden vuoksi. Kyvykkyyksien puutteita tunnistettiin seitsemällä osa-alueella. Puutteet liittyivät elämänhallintaan, terveyteen, ruumiin koskemattomuuteen, koulutukseen, itsetuntoon ja yhteisöllisyyteen. Haastateltavien mukaan nuorten kyvykkyyksiä voisi tukea vertaistukitoiminnalla, motivoinnilla ja yhteydenpidon lisäämiselle sekä moniammatillisen yhteistyön lisäämisellä.
Jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäyttö näkyy lastensuojelun jälkihuollon arjessa. Jälkihuoltoon tulevat nuoret ovat heikommassa asemassa verrattuna muihin samanikäisiin nuoriin ylisukupolvisen huonoosaisuuden riskin vuoksi. Tässä opinnäytteessä keskitytään tunnistamaan nuorten päihteidenkäytön tilannetta ja kuvaamaan jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten kyvykkyyksiä ja niiden puutteita. Tutkielman käsitteellisenä kehyksenä toimii Martha Nussbaumin kyvykkyysteoriaan. Teoriassa on kymmenen peruskyvykkyyttä, jotka ovat jokaisen ihmisen perustarpeita. Kyvykkyydet nähdään keskeisenä toimintana ihmisen elämässä. Kyvykkyyksien saavuttamista tulisi suojata yhteiskunnallisesti, jotta ne olisivat jokaisen ihmisen saavutettavissa.
Tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisena jälkihuollon ammattilaiset näkevät jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäytön ja millaisia kyvykkyyksiä ja niiden puutteita he tunnistavat päihteitä ongelmallisesti käyttävien nuorten kohdalla ja lisäksi selvitettiin, miten ammattilaiset voivat tukea kyvykkyyksiä sosiaalityön avulla. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena alkuvuodesta 2023. Haastattelumuotona oli seitsemän työntekijän yksilöhaastattelut Teamsin-välityksellä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Haastateltavat kertoivat jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten päihteidenkäyttö tilanteesta yleisesti. Päihteidenkäytön kuvattiin muuttuneen alkoholin käyttämisestä lääkkeiden ja huumeiden sekakäytöksi. Haastateltavien mukaan noin puolet heidän asiakkaistaan käyttää päihteitä ongelmallisella tavalla. Haastateltavat tunnistivat Martha Nussbaumin teoriassa olevia kyvykkyyksiä neljällä osa-alueella. Kyvykkyyksiä nähtiin olevan nuorten mielikuvituksen ja ajattelun suhteen sekä heidät kuvattiin sosiaalisilta taidoiltaan lahjakkaiksi. Kuitenkin useamman kyvykkyyden nähtiin mahdollistuvan nimenomaan jälkihuolto oikeuden vuoksi. Kyvykkyyksien puutteita tunnistettiin seitsemällä osa-alueella. Puutteet liittyivät elämänhallintaan, terveyteen, ruumiin koskemattomuuteen, koulutukseen, itsetuntoon ja yhteisöllisyyteen. Haastateltavien mukaan nuorten kyvykkyyksiä voisi tukea vertaistukitoiminnalla, motivoinnilla ja yhteydenpidon lisäämiselle sekä moniammatillisen yhteistyön lisäämisellä.