Puola osana normatiivista Euroopan unionia: Puolan vuosien 2017-2022 oikeusjärjestelmän muutokset suhteessa EU:n toimintaan normatiivisena valtana
Uusivirta, Tiia-Maria (2023)
2023
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112310200
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion, Puolan, oikeusjärjestelmän uudistuksia suhteessa EU:n toimintaan normatiivisena valtana. Kansainvälinen järjestelmä kokee jatkuvalla syötöllä erilaisia haasteita ja muutoksia voimatasapainossaan, eikä EU ole näiden tapahtumien ulottumattomissa. EU:n ollessa merkittävä toimija kansainvälisessä järjestelmässä, nousee olennaiseksi tarkastella sen toimintaa normatiivisen vallan puitteissa sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Ian Mannersin normatiivisen vallan teoriaan EU:sta. EU normatiivisena valtana toimii tiettyjen normien pohjalta ja pyrkii edistämään näitä normeja kansainvälisissä suhteissa. Keskeisiksi normeiksi EU:ssa nousee rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja ihmis- sekä perusoikeuksien kunnioittaminen, joihin jokaisen jäsenmaan on sitouduttava jo liittyessään yhteisöön. Osa näistä normeista on esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien edistettävien asioiden listalla, ja siitä syystä, että miltei kaikki maailman valtiot ovat osana sitä, voidaan normit nähdä yleismaailmallisina ja yleisesti hyväksyttyinä.
Menetelmänä tutkielmassa toimii laadullinen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysi pohjautuu tutkielmassa teorialähtöisyyteen ja näin ollen aineistoa analysoidaan jo tunnetun teoria pohjalta. Tutkielmassa luodaan sisällönanalyysin avulla analyysirunko, joka mahdollistaa sen, että aineistoista voidaan poimia juuri ne asiat, jotka kuuluvat olennaisesti analyysirunkoon ja jättää huomiotta aiheen kannalta epäolennaiset asiat. Tutkielmassa Mannersin esittelemän normatiivisen vallan teorian EU:sta keskeisimmät käsitteet eli rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja ihmis- sekä perusoikeuksien kunnioittaminen muodostavat varsinaisen analyysirungon.
Pääasiallisina analysoitavina aineistoina toimivat Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioasiakirjat sekä Euroopan komission toimittama kanne. Keskeisinä havaintoja analyysiin perusteella on muun muassa se, että Puola on selvästi oikeusjärjestelmänsä muutoksilla haastanut normatiivisena valtana toimivaa EU:ta. Toisaalta kuva EU:sta normatiivisena valtana vahvistuu sen tehdessä jopa ennennäkemättömiä vastatoimia Puolaa vastaan, mutta samaan aikaan kuva vahvasta normatiivisen vallan toimijasta ulkomaailmaan säröilee, kun se ei täysimääräisesti pysty pitämään edes kaikkia jäsenmaitaan yhtenevien periaatteiden piirissä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu Ian Mannersin normatiivisen vallan teoriaan EU:sta. EU normatiivisena valtana toimii tiettyjen normien pohjalta ja pyrkii edistämään näitä normeja kansainvälisissä suhteissa. Keskeisiksi normeiksi EU:ssa nousee rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja ihmis- sekä perusoikeuksien kunnioittaminen, joihin jokaisen jäsenmaan on sitouduttava jo liittyessään yhteisöön. Osa näistä normeista on esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien edistettävien asioiden listalla, ja siitä syystä, että miltei kaikki maailman valtiot ovat osana sitä, voidaan normit nähdä yleismaailmallisina ja yleisesti hyväksyttyinä.
Menetelmänä tutkielmassa toimii laadullinen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysi pohjautuu tutkielmassa teorialähtöisyyteen ja näin ollen aineistoa analysoidaan jo tunnetun teoria pohjalta. Tutkielmassa luodaan sisällönanalyysin avulla analyysirunko, joka mahdollistaa sen, että aineistoista voidaan poimia juuri ne asiat, jotka kuuluvat olennaisesti analyysirunkoon ja jättää huomiotta aiheen kannalta epäolennaiset asiat. Tutkielmassa Mannersin esittelemän normatiivisen vallan teorian EU:sta keskeisimmät käsitteet eli rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja ihmis- sekä perusoikeuksien kunnioittaminen muodostavat varsinaisen analyysirungon.
Pääasiallisina analysoitavina aineistoina toimivat Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioasiakirjat sekä Euroopan komission toimittama kanne. Keskeisinä havaintoja analyysiin perusteella on muun muassa se, että Puola on selvästi oikeusjärjestelmänsä muutoksilla haastanut normatiivisena valtana toimivaa EU:ta. Toisaalta kuva EU:sta normatiivisena valtana vahvistuu sen tehdessä jopa ennennäkemättömiä vastatoimia Puolaa vastaan, mutta samaan aikaan kuva vahvasta normatiivisen vallan toimijasta ulkomaailmaan säröilee, kun se ei täysimääräisesti pysty pitämään edes kaikkia jäsenmaitaan yhtenevien periaatteiden piirissä.