Yhteisösosiaalityön mahdollisuuksia muuttuneissa yhteisöllisyyksissä

Abstract

Tutkielmassa luodaan tuoreita näkökulmia ja ajatuksia siihen, mikä on tai voisi olla yhteisösosiaalityön rooli ja tehtävä konkreettisesti tässä ajassa. Pro gradu -tutkielmassa on syvennytty sen selvittämiseen, miten yhteisösosiaalityö voisi olla vahvemmin osana tämän ajan yhteisöjä ja sosiaalityötä. Tutkimus on toteutettu asiantuntijahaastatteluina ja seuraten Grounded Theory -menetelmää. Haastateltavina on ollut asiantuntijoita järjestöistä, osaamiskeskuksista, THL:stä, STM:stä sekä yliopistoista (N=12).

Yhteisösosiaalityö nähdään hiipuneen julkisen sosiaalityön kentältä ja yhteisötyön siirtyneen enemmän kolmannelle sektorille. Sosiologisten yhteisökuvausten myötä on havaittavissa muutos, jossa yhteisöt muodostuvat tässä ajassa enemmän intressi- ja elämäntapayhteisöiksi. Tähän ilmiöön on vaikea vastata tai siinä on vaikea olla mukana perinteisen yhdyskuntatyön tavoin, jossa fokus on paikallisuudessa tai asuinalueissa. Yhteisösosiaalityö on käsitemuutoksella (yhdyskuntatyöstä yhteisösosiaalityöksi) pyrkinyt mukautumaan tähän muutokseen, mutta muutos näyttäytyy toteutuneen enemmän nimenomaisesti käsitteen tasolla kuin ideologisella tai käytännöllisellä tasolla.

Tutkielman tuloksena havaittiin, että järjestöt tekevät usein työtä erilaisten yhteisöjen kanssa, jotka tyypillisesti ryhmittyvät jonkun samankaltaisen elämäntilanteen tai elämänhaasteen myötä yhteisöksi. Järjestöillä on pääsy ja kosketus näiden eri elämäntilanteiden ympärille rakentuneiden yhteisöjen syvään tietoon ja haasteisiin sekä rakenteellisiin ongelmiin.

Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että yksi tapa tehdä yhteisösosiaalityötä tässä ajassa olisi tehdä laajempaa yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tämä edellyttäisi yhteisösosiaalityön viitekehyksessä nykyistä vakaampaa toimintakulttuuria sosiaalityössä sekä siirtymistä pois hankerahoituksilla tapahtuvasta satunnaisesta hankepohjaisesta työskentelystä tai yhteistyöstä rajattujen palveluntuottajien kanssa. Vakaampi rakenne voitaisiin luoda osaksi valmista organisaatiota, kuten osaamiskeskuksia tai sotealueita, luomalla alueilla järjestöjen kanssa yhteistyöhön keskittyviä työtehtäviä. Tällainen työ edustaa nykyistä laajempaa rakenteellista sosiaalityötä, jossa fokus on laajemmin sosiaalisissa ongelmissa kuin vain julkisen sosiaalityön asiakkuuksista kumpuavassa rakenteellisessa työssä. Tällainen toimintamalli ilmentää nykyistä laajempaa sosiaalityön ammatillisuuden hyödyntämistä yhteiskunnassa, jossa kolmannen sektorin rooli on merkityksellinen ja olennainen osa hyvinvointivaltion rakennetta. Tässä mallissa keskiössä ovat hyvinvointialueet itsenäisine toimintamalleineen, joihin esimerkiksi osaamiskeskusten kehittämishankkeet voivat vaikuttaa ja ottaa osaa.

The thesis will provide fresh perspectives and ideas on what the role and function of community social work (Finnish version) could be in concrete terms in this era. The thesis has delved into how community social work (Finnish version) could be a stronger part of contemporary communities and social work. The research has been conducted through expert interviews and following a Grounded Theory methodology. The interviewees were experts from organisations, centres of excellence, THL, STM and universities (N=12).

Community social work (Finnish version) is seen to have faded out of the public social work field and community work has moved more to the third sector. Sociological descriptions of communities reveal a change where the communities are composed by more out of ones interests and lifestyles in this era and are not bound anymore to the neighbourhood. This phenomenon is difficult to respond to or be involved in in the same way as traditional community work, where the focus is on the local or neighbourhood. Community social work (Finnish version) has sought to adapt to this change through a conceptual change (from community work to community social work (Finnish version)), but this change seems to have taken place more at the level of the concept itself than at the ideological or practical level.

The study found that non-governmental organisations (third sector) often work with a variety of communities in this period, typically grouped together as a community by some similar life situation or life challenge. NGO (third sector organisations) have access and contact with the deep knowledge and challenges and structural problems of communities built around these different life situations.

The thesis concludes that one way of doing community social work (Finnish version) in this era would be to work more widely with organisations (third sector). This would require a more stable culture of social work within the framework of community social work (Finnish version) and a move away from occasional project- based work with project funding or cooperation with limited service providers. A more stable structure could be created as part of a ready-made organisation, such as centres of excellence or social economy regions, through the creation in the regions of tasks focusing on cooperation with third sector organisations. Such work would represent a broader form of structural social work, with a focus on social problems rather than just structural work arising from public social work clients. Such an approach reflects a broader use of social work professionalism in a society where the role of the third sector is a relevant and integral part of the structure of the welfare state. In this model, the focus is on welfare regions with their autonomous models of action, in which, for example, the development projects of centres of excellence can influence and participate.