Adoption of AI-Enhanced ERP : Exploring Applications, Requirements, and SME Readiness
Halivaara, Maunu (2023)
Halivaara, Maunu
2023
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112110160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112110160
Tiivistelmä
Diplomityössä asetetaan selkeät tavoitteet, jotka yhdistävät pk-yritysten kiinnostuksen kohteet, vaatimukset ja valmiudet ottaa tekoäly käyttöön toiminnanohjauksessa. Kirjallisuudesta luodaan ymmärrys ERP:stä ja tekoälystä, jotta näitä aiheita voidaan soveltaa diplomityössä. Diplomityössä tarkastellaan tekoälysovelluksia toiminnanohjausjärjestelmissä ja käytetään haastatteluja pk-yritysten kiinnostuksen selvittämiseksi. Työssä määritellään integrointivaatimukset, kehitetään kypsyysmalli ja arvioidaan pk-yritysten valmiuksia.
Tekoälyä hyödyntävän toiminnanohjausjärjestelmän houkuttelevuus perustuu siihen, että nämä järjestelmät luovat synergiaa liiketoimintaprosessien tehokkuuden ja älykkyyden parantamiseksi integroimalla reaaliaikaista analytiikkaa, päätöksentekoa ja automaatiota. Yksinkertaisesti sanottuna toiminnanohjausjärjestelmän tuottama tieto ruokkii tekoälyä.
Diplomityöllä on neljä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tutkia tekoälysovelluksia toiminnanohjauksessa ja ymmärtää, miten tekoäly voi parantaa ja optimoida toiminnanohjauksen eri osa-alueita. Tämä tavoite onnistui, ja haastattelujen avulla selvitettiin pk-yritysten kiinnostus tekoälysovelluksia kohtaan toiminnanohjauksessa. Toisena tavoitteena on selvittää pk-yritysten kiinnostus tekoälysovelluksia kohtaan toiminnanohjauksessa, mikä on ensimmäisen tavoitteen jatke. Kolmantena tavoitteena on tunnistaa vaatimukset, jotka mahdollistavat tekoälyn onnistuneen integroinnin toiminnanohjausjärjestelmiin. Nämä vaatimukset kootaan kypsyysmalliksi, jossa on viisi ulottuvuutta: ERP-järjestelmän valmiudet, strategia ja johtaminen, teknologiset valmiudet, tietoarkkitehtuuri, luottamus ja eettiset näkökohdat sekä organisaatiokulttuuri. Neljäntenä tavoitteena on arvioida pk-yritysten valmiutta ottaa tekoäly käyttöön toiminnanohjausjärjestelmissään kirjallisuudessa tunnistettujen vaatimusten perusteella. Diplomityön neljällä tavoitteella pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten asiakasorganisaatiot voisivat käyttää tekoälyä toiminnanohjausjärjestelmissään?
Diplomityön teoreettisessa osassa tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin tekoälyn nykyisiä sovelluksia toiminnanohjauksessa. Lisäksi teoreettisesta kirjallisuudesta johdettujen oivallusten perusteella kehitettiin kypsyysmalli, jolla arvioidaan organisaation valmiutta ottaa tekoäly käyttöön toiminnanohjausjärjestelmässä. Diplomityön empiirisessä vaiheessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta suomalaisten organisaatioiden keskuudessa, mikä paljasti, että vaikka organisaatioilla ei ollut aikomusta kehittää tekoälyä toiminnanohjausjärjestelmiinsä, ne näkivät tekoälyn mielenkiintoisena työkaluna. Valmius käyttää tekoälyä ERP-järjestelmissä vaihteli organisaatioittain, korostaen tarvetta parantaa tekoäly- ja ERP-taitoja. Yleisin havaittu ongelma oli tekoälyn käyttöön liittyvät datahaasteet, ja ihmisten kouluttaminen tekoälyn ymmärtämiseen nousi esiin keskeisenä parannusalueena.
Diplomityö vastaa myös nykyisissä tieteellisissä julkaisuissa tunnistettuihin lisätutkimustarpeisiin, tarjoten kokonaisvaltaisen ymmärryksen tekoälystä, sen käyttöönotosta ja täyttäen aukon aiemmassa empiirisessä tutkimuksessa. Toimeksiantajayritys Futuriot hyötyy tutkimuksesta selkiyttämällä konsultointitarvetta asiakasorganisaatioiden kehittämisessä nopeasti muuttuvassa tekoälymaailmassa.
Tekoälyä hyödyntävän toiminnanohjausjärjestelmän houkuttelevuus perustuu siihen, että nämä järjestelmät luovat synergiaa liiketoimintaprosessien tehokkuuden ja älykkyyden parantamiseksi integroimalla reaaliaikaista analytiikkaa, päätöksentekoa ja automaatiota. Yksinkertaisesti sanottuna toiminnanohjausjärjestelmän tuottama tieto ruokkii tekoälyä.
Diplomityöllä on neljä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tutkia tekoälysovelluksia toiminnanohjauksessa ja ymmärtää, miten tekoäly voi parantaa ja optimoida toiminnanohjauksen eri osa-alueita. Tämä tavoite onnistui, ja haastattelujen avulla selvitettiin pk-yritysten kiinnostus tekoälysovelluksia kohtaan toiminnanohjauksessa. Toisena tavoitteena on selvittää pk-yritysten kiinnostus tekoälysovelluksia kohtaan toiminnanohjauksessa, mikä on ensimmäisen tavoitteen jatke. Kolmantena tavoitteena on tunnistaa vaatimukset, jotka mahdollistavat tekoälyn onnistuneen integroinnin toiminnanohjausjärjestelmiin. Nämä vaatimukset kootaan kypsyysmalliksi, jossa on viisi ulottuvuutta: ERP-järjestelmän valmiudet, strategia ja johtaminen, teknologiset valmiudet, tietoarkkitehtuuri, luottamus ja eettiset näkökohdat sekä organisaatiokulttuuri. Neljäntenä tavoitteena on arvioida pk-yritysten valmiutta ottaa tekoäly käyttöön toiminnanohjausjärjestelmissään kirjallisuudessa tunnistettujen vaatimusten perusteella. Diplomityön neljällä tavoitteella pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten asiakasorganisaatiot voisivat käyttää tekoälyä toiminnanohjausjärjestelmissään?
Diplomityön teoreettisessa osassa tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin tekoälyn nykyisiä sovelluksia toiminnanohjauksessa. Lisäksi teoreettisesta kirjallisuudesta johdettujen oivallusten perusteella kehitettiin kypsyysmalli, jolla arvioidaan organisaation valmiutta ottaa tekoäly käyttöön toiminnanohjausjärjestelmässä. Diplomityön empiirisessä vaiheessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta suomalaisten organisaatioiden keskuudessa, mikä paljasti, että vaikka organisaatioilla ei ollut aikomusta kehittää tekoälyä toiminnanohjausjärjestelmiinsä, ne näkivät tekoälyn mielenkiintoisena työkaluna. Valmius käyttää tekoälyä ERP-järjestelmissä vaihteli organisaatioittain, korostaen tarvetta parantaa tekoäly- ja ERP-taitoja. Yleisin havaittu ongelma oli tekoälyn käyttöön liittyvät datahaasteet, ja ihmisten kouluttaminen tekoälyn ymmärtämiseen nousi esiin keskeisenä parannusalueena.
Diplomityö vastaa myös nykyisissä tieteellisissä julkaisuissa tunnistettuihin lisätutkimustarpeisiin, tarjoten kokonaisvaltaisen ymmärryksen tekoälystä, sen käyttöönotosta ja täyttäen aukon aiemmassa empiirisessä tutkimuksessa. Toimeksiantajayritys Futuriot hyötyy tutkimuksesta selkiyttämällä konsultointitarvetta asiakasorganisaatioiden kehittämisessä nopeasti muuttuvassa tekoälymaailmassa.