Ajan kysymys : Tulevaisuuskuvia sosiaalialan lyhennetystä työajasta
Tuominen, Netta (2023)
2023
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Well-being
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112110132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023112110132
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan lyhennettyä työaikaa sosiaalialan työntekijöiden näkökulmasta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat työn laadun ulottuvuudet sekä ajan ulottuvuudet.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisena sosiaalialan työn laatu näyttäytyy haastatteluissa ja mitä muutoksia työn laatuun toivotaan?
2. Miten sosiaalialan työntekijät kuvaavat ajan merkitystä työssään ja miten he suhtautuvat lyhennettyyn työaikaan? 3. Millaisia sosiaalialan lyhennetyn työajan tulevaisuuksia on mahdollista rakentaa aineiston pohjalta?
Tulevaisuuskuvien rakentamista varten haastateltiin seitsemää sosiaalialan korkeakoulutettua työntekijää. Aineiston muodostavat seitsemän puolistrukturoitua haastattelua, jotka tehtiin loppuvuodesta 2022. Haastattelut analysoitiin ensin sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineistoon nojaten muodostettiin sovelletulla tulevaisuustaulukkomenetelmällä kolme erilaista tulevaisuuskuvaa, jotka sijoittuvat vuoteen 2040.
Haastatteluaineistossa korostuvat työn laadun ulottuvuuksista sosiaalialalle tyypilliset työtaidot, oppimis- ja kehittymismyönteisyys sekä positiivinen suhtautuminen lyhennetyn työajan kokeiluihin. Haasteiksi nimetään niukkojen resurssien aiheuttama kuormittuminen ja ajoittainen autonomian puute. Aika saa tuloksissa monia ulottuvuuksia haastateltavien puheessa. Haasteltavat tunnistavat, että esimerkiksi työnteon ajankohdalla ja rytmillä on suuri merkitys työajan laatuun.
Ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kuvataan yrittäjämäistä työtä, jossa vastuu työn laadusta ja työajan lyhentämisestä on yksilöllä. Toisessa tulevaisuuskuvassa työajan lyhentäminen on tapahtunut niin, että osa työajasta käytetään oppimiseen ja koulutukseen. Kolmannessa tulevaisuuskuvassa sosiaalialan työaika on lyhyempi muihin aloihin verrattuna, mikä on alalle vetovoimatekijä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatteluaineistoon pohjautuvat tulevaisuuskuvat ovat uudenlainen ja mielenkiintoinen tapa vertailla mahdollisia kehittymissuuntia työn laadulle. Sosiaalialan työn laadun parantamiseen liittyviin selvityksiin sekä tutkimukseen tulisi panostaa jatkossa. Lyhennetyn työajan mahdollisuuksia tulee myös selvittää jatkossa. Onnistuneet muutokset työaikanormiin tapahtuvat todennäköisesti hitaasti, työntekijälähtöisesti ja tutkimukseen nojaten.
Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisena sosiaalialan työn laatu näyttäytyy haastatteluissa ja mitä muutoksia työn laatuun toivotaan?
2. Miten sosiaalialan työntekijät kuvaavat ajan merkitystä työssään ja miten he suhtautuvat lyhennettyyn työaikaan? 3. Millaisia sosiaalialan lyhennetyn työajan tulevaisuuksia on mahdollista rakentaa aineiston pohjalta?
Tulevaisuuskuvien rakentamista varten haastateltiin seitsemää sosiaalialan korkeakoulutettua työntekijää. Aineiston muodostavat seitsemän puolistrukturoitua haastattelua, jotka tehtiin loppuvuodesta 2022. Haastattelut analysoitiin ensin sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineistoon nojaten muodostettiin sovelletulla tulevaisuustaulukkomenetelmällä kolme erilaista tulevaisuuskuvaa, jotka sijoittuvat vuoteen 2040.
Haastatteluaineistossa korostuvat työn laadun ulottuvuuksista sosiaalialalle tyypilliset työtaidot, oppimis- ja kehittymismyönteisyys sekä positiivinen suhtautuminen lyhennetyn työajan kokeiluihin. Haasteiksi nimetään niukkojen resurssien aiheuttama kuormittuminen ja ajoittainen autonomian puute. Aika saa tuloksissa monia ulottuvuuksia haastateltavien puheessa. Haasteltavat tunnistavat, että esimerkiksi työnteon ajankohdalla ja rytmillä on suuri merkitys työajan laatuun.
Ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kuvataan yrittäjämäistä työtä, jossa vastuu työn laadusta ja työajan lyhentämisestä on yksilöllä. Toisessa tulevaisuuskuvassa työajan lyhentäminen on tapahtunut niin, että osa työajasta käytetään oppimiseen ja koulutukseen. Kolmannessa tulevaisuuskuvassa sosiaalialan työaika on lyhyempi muihin aloihin verrattuna, mikä on alalle vetovoimatekijä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatteluaineistoon pohjautuvat tulevaisuuskuvat ovat uudenlainen ja mielenkiintoinen tapa vertailla mahdollisia kehittymissuuntia työn laadulle. Sosiaalialan työn laadun parantamiseen liittyviin selvityksiin sekä tutkimukseen tulisi panostaa jatkossa. Lyhennetyn työajan mahdollisuuksia tulee myös selvittää jatkossa. Onnistuneet muutokset työaikanormiin tapahtuvat todennäköisesti hitaasti, työntekijälähtöisesti ja tutkimukseen nojaten.