Prevalence of vomiting and nausea and associated factors after chronic and acute gluten exposure in celiac disease
Ahonen, Iida (2023)
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111910064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111910064
Tiivistelmä
Keliakia on elinikäinen sairaus, johon liittyy monenlaisia, gluteenittoman ruokavaliohoidon myötä helpottavia oireita. Gluteenille altistuminen uudelleen diagnoosin jälkeen voi aiheuttaa samanlaisia vaivoja, joista etenkin pahoinvointi ja oksentelu vaikuttavat vastikään julkaistujen tutkimusten valossa olevan melko ominaisia gluteenille. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä on näiden oireiden yleisyys ja niihin liittyvät tekijät keliakiassa. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää pahoinvoinnin ja oksentelun yleisyyttä ja niihin liittyviä tekijöitä sekä keliakian diagnoosihetkellä että hoidetuilla keliaakikoilla gluteenialtistuskokeen aikana.
Diagnoosihetken tiedot kerättiin retrospektiivisesti 815:n aikuiskeliaakikon sairauskertomuksista ja haastattelujen avulla. Lisäksi 74 tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa aikuista keliakiapotilasta osallistui kolmen päivän gluteenialtistuskokeeseen. Molemmista kohorteista tutkittiin oksentelun ja pahoinvoinnin yleisyyttä sekä niihin liittyviä tekijöitä.
Keliakian diagnoosihetkellä 3 % (n=28) potilaista kärsi oksentelusta. Heidät oli diagnosoitu harvemmin seulonnan kautta (4 % vs. 14 %, p=0.002), heillä oli useammin ollut oireita jo lapsuudessa (61 % vs. 33 %, p=0.002) ja he kärsivät diagnoosihetkellä useammin vatsakivusta (71 % vs. 49 %, p=0.021), ripulista (61 % vs. 40 %, p=0.031), ja painon laskusta (36 % vs. 17 %, p=0.019) verrattuna potilaisiin, jotka eivät oksennelleet (n=787). Ryhmät eivät eronneet kliinisdemografisten tekijöiden, keliakiaan liittyvän genetiikan tai serologisten, tai histologisten löydösten osalta. Gluteenialtistuskoe aiheutti pahoinvointia tai oksentelua 19 %:lle (n=14) potilaista. Verrattuna osallistujiin, jotka eivät saaneet näitä oireita (n=60), he käyttivät harvemmin gluteenitonta kauraa osana normaalia ruokavaliotaan (64 % vs. 92 %, p=0.017). Ryhmät olivat verrannolliset kliinisdemografisten tekijöiden, oheissairauksien, gluteenittoman ruokavalion keston ja muiden altistuksen aiheuttamien oireiden osalta.
Keliakian diagnoosihetkellä oksentelu oli melko harvinainen oire, mutta gluteenialtistuskokeen aikana yhdessä pahoinvoinnin kanssa se oli yleisempää. Diagnoosihetkellä oksentelu oli yhteydessä muihin suolisto-oireisiin ja jo lapsuudessa alkaneeseen keliakiaoireiluun. Lisäksi säännöllinen kauran käyttö näytti lisäävän toleranssia pahoinvoinnille ja oksentelulle akuutin gluteenialtistuksen aikana, mikä tukee sen käyttöä osana terveellistä gluteenitonta ruokavaliota.
Diagnoosihetken tiedot kerättiin retrospektiivisesti 815:n aikuiskeliaakikon sairauskertomuksista ja haastattelujen avulla. Lisäksi 74 tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota noudattavaa aikuista keliakiapotilasta osallistui kolmen päivän gluteenialtistuskokeeseen. Molemmista kohorteista tutkittiin oksentelun ja pahoinvoinnin yleisyyttä sekä niihin liittyviä tekijöitä.
Keliakian diagnoosihetkellä 3 % (n=28) potilaista kärsi oksentelusta. Heidät oli diagnosoitu harvemmin seulonnan kautta (4 % vs. 14 %, p=0.002), heillä oli useammin ollut oireita jo lapsuudessa (61 % vs. 33 %, p=0.002) ja he kärsivät diagnoosihetkellä useammin vatsakivusta (71 % vs. 49 %, p=0.021), ripulista (61 % vs. 40 %, p=0.031), ja painon laskusta (36 % vs. 17 %, p=0.019) verrattuna potilaisiin, jotka eivät oksennelleet (n=787). Ryhmät eivät eronneet kliinisdemografisten tekijöiden, keliakiaan liittyvän genetiikan tai serologisten, tai histologisten löydösten osalta. Gluteenialtistuskoe aiheutti pahoinvointia tai oksentelua 19 %:lle (n=14) potilaista. Verrattuna osallistujiin, jotka eivät saaneet näitä oireita (n=60), he käyttivät harvemmin gluteenitonta kauraa osana normaalia ruokavaliotaan (64 % vs. 92 %, p=0.017). Ryhmät olivat verrannolliset kliinisdemografisten tekijöiden, oheissairauksien, gluteenittoman ruokavalion keston ja muiden altistuksen aiheuttamien oireiden osalta.
Keliakian diagnoosihetkellä oksentelu oli melko harvinainen oire, mutta gluteenialtistuskokeen aikana yhdessä pahoinvoinnin kanssa se oli yleisempää. Diagnoosihetkellä oksentelu oli yhteydessä muihin suolisto-oireisiin ja jo lapsuudessa alkaneeseen keliakiaoireiluun. Lisäksi säännöllinen kauran käyttö näytti lisäävän toleranssia pahoinvoinnille ja oksentelulle akuutin gluteenialtistuksen aikana, mikä tukee sen käyttöä osana terveellistä gluteenitonta ruokavaliota.