Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tutkimustietojärjestelmien aktiviteettitiedoissa

Abstract

Tutkimus käsittelee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmenemistä kahden yliopiston, Aberdeenin ja Aalto-yliopiston, tutkimustietojärjestelmien aktiviteettisisällöissä. Aktiviteetit ovat julkaisujen ohella erilaisia akateemisia toimintoja, joita tutkija toteuttaa asiantuntemuksensa ansiosta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi opinnäytteiden ohjaukset ja -arvioinnit sekä konferenssiesitelmät. Tutkimuskysymyksinä oli selvittää, kuinka suuri osa tutkijoiden raportoimista aktiviteettisisällöistä ilmentää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja minkälaisia tieteenala- ja yliopistokohtaisia eroja ja yhtäläisyyksiä havaittiin tarkasteltujen yliopistojen välillä. Lisäksi analysoitiin yleisesti järjestelmien aktiviteettisisältöjen soveltuvuutta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin. Aineistona oli yliopistojen tutkimustietojärjestelmistä kerätyt aktiviteettisisällöt, joita tarkasteltiin kvantitatiivisen menetelmän avulla. Luonteeltaan tutkimus on kuvailevaa ja kartoittavaa. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavien aktiviteettien prosentuaalisella tarkastelulla saatiin selville aktiviteettien suhteellinen osuus yliopistojen kaikista raportoiduista aktiviteeteista. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavat aktiviteetit eriteltiin ja ne sijoitettiin sopiviin toimintakategorioihin. Tieteenalat luokiteltiin yleisluonteisiin tieteenalaluokkiin yliopistojen yksiköiden mukaan. Lopuksi analysoitiin, miten eri tieteenalojen aktiviteetit jakautuivat toimintakategorioihin. Lisäksi tutkittiin, kuinka suuri osa kunkin tieteenalan aktiviteeteista kuului kuhunkin toimintakategoriaan. Näin saatiin selville tieteenala- ja yliopistokohtaiset erot raportoinnissa. Analyysissa ilmeni, että molemmissa yliopistoissa oli raportoitu suhteellisen vähän yhteiskunnallista vaikuttavuutta ilmentäviä aktiviteetteja. Tämä siitäkin huolimatta, että aktiviteettikategorioita oli molemmilla yliopistoilla monipuolisesti. Toinen keskeinen havainto oli, että vaikka molemmilla yliopistoilla on tarve näyttää yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia aktiviteetteja järjestelmissään, tämä ei näkynyt tutkijoiden kirjauksissa. Tutkimuksessa ilmeni myös sekä tieteenala- että yliopistokohtaisia eroja aktiviteettien raportoinnissa. Koulutusta oli raportoitu järjestelmällisesti eniten molemmilla yliopistoilla kaikilla tieteenaloilla, vaikka Aallolla tämä ilmeni voimakkaammin. Aberdeenin yliopistolla oli enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia aktiviteettikategorioita, mutta niiden nimet olivat epäselviä, mikä näkyi siinä, että tutkijat olivat raportoineet hyvinkin erilaisia tai jopa vääriä toimintoja saman kategorian alle. Kontrastina tähän, Aallon kategorioiden nimet olivat hyvin selkeitä. Tiedonvaihtokategorian mukaiset aktiviteetit puuttuivat Aallolta, joten Aberdeenilla on selkeästi enemmän tarvetta tuoda esiin yhteistyötä ja verkostoitumista akateemisen yhteisön ulkopuolelle. Tämä ilmeni myös Aberdeenin monipuolisina tiedeviestinnän kategorioina. Raportoidun tiedeviestinnän osuus oli myös huomattavasti suurempi kuin Aallolla. Molemmilla yliopistoilla oli myös paljon aktiviteetteja, joista ei ollut lainkaan kirjauksia. Yliopistojen kannattaisi selvittää syy kirjauksien vähyyteen: ovatko kategoriat tarpeellisia vai ovatko ne liian epäselviä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimustietojärjestelmien aktiviteettitietojen käyttö tutkimuksen arvioinnissa edellyttää datan laadun kehittämistä. Tietojen kerääminen ja validointi pitäisi järjestää organisaatioissa julkaisujen tapaan. Lisäksi aktiviteettitietojen pitäisi olla organisaatioittain yhteismitallisia ja eri järjestelmien pitäisi olla myös yhteensopivia, jotta tietoja voidaan siirtää järjestelmistä toiseen ja näin saataisiin kattava kuva tutkijan akateemisesta jalanjäljestä. Suomessa on kehitetty kansallinen aktiviteettikoodisto, joka mahdollistaa organisaatioiden aktiviteettien yhteismitallisen datan keräämisen kansalliseen Tiede ja tutkimus -portaaliin. Koodistossa ei tällä hetkellä ole eritelty selkeästi yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavia aktiviteetteja. Tutkimus tarjoaa pohdittavaa kansalliseen keskusteluun siitä, tulisiko yhteiskunnallinen vaikuttavuus ottaa huomioon kansallisessa mallissa.