Information and Lived Religion in Inquisition Records from Medieval Languedoc
Pihko, Saku (2023)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pihko, Saku
Omakustanne/Self-published
2023
Historian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111710053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111710053
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee informaatiota ja elettyä uskoa harhaoppisuuden ja harhaoppi- inkvisitioiden kontekstissa 1200- ja 1300-luvun Languedocissa. Yhdistämällä informaatiohistorian ja eletyn uskon tutkimuksen lähestymistapoja, väitöskirja vastaa vaatimuksiin kiinnittää enemmän huomiota harhaoppiseen uskonelämään osallistuneiden languedocilaisten maallikoiden näkökulmaan. Tarkastelu kohdistuu katolisen kirkon harhaoppisiksi leimaamien hyvien miesten (jotka on perinteisesti tunnettu kataareina) maallikkoseuraajien monipuoliseen informaatiokäyttäytymiseen.
Väitöskirja perustuu laajasta languedocilaisen inkvisitioaineiston korpuksesta ammennettujen harhaoppi-inkvisiittoreiden kuulustelupöytäkirjojen ja tuomiolauselmien lähilukuun. Inkvisiittoreiden harhaoppisten kommunikaatioverkostoihin kohdistuneen mielenkiinnon vuoksi inkvisitiolähteet sisältävät paljon todistusaineistoa harhaoppisuuteen liittyvästä informaatiokäyttäytymisestä.
Väitöskirja jakautuu kahteen temaattiseen osaan. Ensimmäinen osa tarkastelee harhaoppisen eletyn uskon käytännöllistä informaatioulottuvuutta tutkimalla sitä, miten harhaoppisen uskonelämän sosiaaliset käytännönjärjestelyt olivat riippuvaisia languedocilaisten maallikoiden informaatiokäyttäytymisestä. Toinen osa käsittelee harhaoppisen eletyn uskon hengellistä informaatioulottuvuutta tutkimalla sitä, miten languedocilaiset maallikot altistuivat hyvien miesten harhaoppisille opetuksille ja kuinka he toimivat suhteessa tähän vaihtoehtoiseen uskonnolliseen informaatioon. Kokonaisuudessaan väitöskirja on systemaattinen tutkimus maallikoiden orgaanisesta, sosiaalisesta ja pääasiassa suullisesta informaatiokäyttäytymisestä harhaoppisen eletyn uskon kontekstissa keskiajan Languedocissa niissä rajoissa, jotka inkvisitioaineisto tarkastelulle asettaa.
Harhaoppisuuteen liittyvän informaatiokäyttäytymisen tarkastelun ohella väitöskirja soveltaa informaation käsitettä inkvisitioaineiston lähdekriittisiin ongelmiin ja kehittää niiden analyysin metodologiaa. Informaation kulkeutuminen menneisyydestä nykyisyyteen rajataan keskeiseksi metodologiseksi kysymykseksi. Inkvisitiolähteitä lähestytään materiaan sidottuna informaationa, joka on muotoutunut monivaiheisen prosessin kautta, jonka aikana useat historialliset toimijat hankkivat, prosessoivat ja välittivät informaatiota. Tältä pohjalta väitöskirjassa muotoillaan teoreettinen malli, jonka avulla inkvisitioaineiston sisältämän informaation rakentumiseen vaikuttaneiden vaiheiden, toimijoiden, muuttujien ja dynamiikkojen epistemologiset implikaatiot voidaan ymmärtää aiempaa yksityiskohtaisemmin.
Osoittamalla, että informaation käsitteen avulla voidaan jäsentää niin historiantutkimuksen sisällöllistä kuin sen menetelmällistäkin puolta, väitöskirja pyrkii historisoimaan informaation ilmiönä ja ehdottaa informaation omaksumista historiantutkimuksen uudeksi käsitteelliseksi työkaluksi.
Väitöskirja perustuu laajasta languedocilaisen inkvisitioaineiston korpuksesta ammennettujen harhaoppi-inkvisiittoreiden kuulustelupöytäkirjojen ja tuomiolauselmien lähilukuun. Inkvisiittoreiden harhaoppisten kommunikaatioverkostoihin kohdistuneen mielenkiinnon vuoksi inkvisitiolähteet sisältävät paljon todistusaineistoa harhaoppisuuteen liittyvästä informaatiokäyttäytymisestä.
Väitöskirja jakautuu kahteen temaattiseen osaan. Ensimmäinen osa tarkastelee harhaoppisen eletyn uskon käytännöllistä informaatioulottuvuutta tutkimalla sitä, miten harhaoppisen uskonelämän sosiaaliset käytännönjärjestelyt olivat riippuvaisia languedocilaisten maallikoiden informaatiokäyttäytymisestä. Toinen osa käsittelee harhaoppisen eletyn uskon hengellistä informaatioulottuvuutta tutkimalla sitä, miten languedocilaiset maallikot altistuivat hyvien miesten harhaoppisille opetuksille ja kuinka he toimivat suhteessa tähän vaihtoehtoiseen uskonnolliseen informaatioon. Kokonaisuudessaan väitöskirja on systemaattinen tutkimus maallikoiden orgaanisesta, sosiaalisesta ja pääasiassa suullisesta informaatiokäyttäytymisestä harhaoppisen eletyn uskon kontekstissa keskiajan Languedocissa niissä rajoissa, jotka inkvisitioaineisto tarkastelulle asettaa.
Harhaoppisuuteen liittyvän informaatiokäyttäytymisen tarkastelun ohella väitöskirja soveltaa informaation käsitettä inkvisitioaineiston lähdekriittisiin ongelmiin ja kehittää niiden analyysin metodologiaa. Informaation kulkeutuminen menneisyydestä nykyisyyteen rajataan keskeiseksi metodologiseksi kysymykseksi. Inkvisitiolähteitä lähestytään materiaan sidottuna informaationa, joka on muotoutunut monivaiheisen prosessin kautta, jonka aikana useat historialliset toimijat hankkivat, prosessoivat ja välittivät informaatiota. Tältä pohjalta väitöskirjassa muotoillaan teoreettinen malli, jonka avulla inkvisitioaineiston sisältämän informaation rakentumiseen vaikuttaneiden vaiheiden, toimijoiden, muuttujien ja dynamiikkojen epistemologiset implikaatiot voidaan ymmärtää aiempaa yksityiskohtaisemmin.
Osoittamalla, että informaation käsitteen avulla voidaan jäsentää niin historiantutkimuksen sisällöllistä kuin sen menetelmällistäkin puolta, väitöskirja pyrkii historisoimaan informaation ilmiönä ja ehdottaa informaation omaksumista historiantutkimuksen uudeksi käsitteelliseksi työkaluksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4945]