Tupakoinnin yleisyys akuutti koronaarisyndrooma (ACS) potilaiden keskuudessa ja sen yhteys kokonaisennusteeseen
Nerg, Juho (2023)
Nerg, Juho
2023
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111610031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2023111610031
Tiivistelmä
Tupakoinnin tiedetään olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille mukaan lukien akuutille sepelvaltimotautikohtaukselle (ACS), jolla tarkoitetaan äkillistä sepelvaltimotautikohtausta, jonka taustalla on yleisimmin valtimokovettuman aiheuttama ahtauttava sepelvaltimotauti. ACS-tapahtumat jaetaan kolmeen ryhmään, jotka ovat epästabiili angina pectoris (UAP), sydäninfarkti ilman ST-nousuja (NSTEMI) ja ST-nousuinfarkti (STEMI). Suomalaisista 20–64-vuotiaista tupakoitsijoita oli 12 prosenttia vuonna 2021. Aiemman tutkimusnäytön mukaan tupakointi lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta ACS:aan arviolta noin kaksinkertaiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten yleistä tupakointi oli ACS-potilaiden keskuudessa ja mikä oli tupakoinnin vaikutus potilaiden ennusteeseen.
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaat jaoteltiin kolmeen ryhmään tupakointistatuksen tiedon perusteella; tupakoimattomiin, tupakoinnin lopettaneisiin sekä tupakoitsijoihin, ja näitä ryhmiä verrattiin toisiinsa. Aineistona tälle tutkimukselle oli kaikki sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyneet potilaat Tays-Sydänsairaalassa v. 2007–2018 välisenä aikana (n=10 316). Näistä potilaista 611 rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska heidän tupakointistatuksestansa ei löytynyt mainintaa potilastiedoista. Näin ollen analyysit perustuvat 9 705 potilaan aineistoon. Tiedot analyysejä varten kerättiin manuaalisesti Uranus-potilastietokannasta. Potilaista kerättiin tietoja tupakointistatuksesta, iästä, sukupuolesta, perussairauksista, laboratoriokokeista, ACS-tapahtuman tyypistä sekä myöhemmästä kuolleisuudesta ACS-tapahtuman jälkeen.
Tutkimuksessamme havaitsimme, että tässä potilasjoukossa ACS-tapahtuma ilmenee keskimäärin n. 10 vuotta nuorempana, ja entisillä tupakoitsijoilla on eniten vallitsevia perussairauksia. Tupakoitsijoilla ST-nousuinfarktit ovat yliedustettuja kohtaustyyppinä. Tupakoimattomilla ja tupakoinnin lopettaneilla yleisin ACS-tyyppi oli NSTEMI. Tutkimuksen aikana (mediaani seuranta-aika n. 5,5 vuotta) potilaista menehtyi 27,8 prosenttia (n=2 701). Iän ja sukupuolen suhteen vakioituna tupakoinnin lopettaneilla vaarasuhde oli n. 1,3-kertainen, kun taas tupakoitsijoilla vastaava vaarasuhde oli n. 1,9-kertainen. Kun kuolleisuusanalyysit vakioitiin kaikkien merkitsevien taustasairauksien suhteen tupakoinnin lopettaneilla, vaarasuhde laski n. 1,2-kertaiseksi, kun taas vastaavasti tupakoitsijoiden vaarasuhde pysyi n. 1,9-kertaisena.
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaat jaoteltiin kolmeen ryhmään tupakointistatuksen tiedon perusteella; tupakoimattomiin, tupakoinnin lopettaneisiin sekä tupakoitsijoihin, ja näitä ryhmiä verrattiin toisiinsa. Aineistona tälle tutkimukselle oli kaikki sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyneet potilaat Tays-Sydänsairaalassa v. 2007–2018 välisenä aikana (n=10 316). Näistä potilaista 611 rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, koska heidän tupakointistatuksestansa ei löytynyt mainintaa potilastiedoista. Näin ollen analyysit perustuvat 9 705 potilaan aineistoon. Tiedot analyysejä varten kerättiin manuaalisesti Uranus-potilastietokannasta. Potilaista kerättiin tietoja tupakointistatuksesta, iästä, sukupuolesta, perussairauksista, laboratoriokokeista, ACS-tapahtuman tyypistä sekä myöhemmästä kuolleisuudesta ACS-tapahtuman jälkeen.
Tutkimuksessamme havaitsimme, että tässä potilasjoukossa ACS-tapahtuma ilmenee keskimäärin n. 10 vuotta nuorempana, ja entisillä tupakoitsijoilla on eniten vallitsevia perussairauksia. Tupakoitsijoilla ST-nousuinfarktit ovat yliedustettuja kohtaustyyppinä. Tupakoimattomilla ja tupakoinnin lopettaneilla yleisin ACS-tyyppi oli NSTEMI. Tutkimuksen aikana (mediaani seuranta-aika n. 5,5 vuotta) potilaista menehtyi 27,8 prosenttia (n=2 701). Iän ja sukupuolen suhteen vakioituna tupakoinnin lopettaneilla vaarasuhde oli n. 1,3-kertainen, kun taas tupakoitsijoilla vastaava vaarasuhde oli n. 1,9-kertainen. Kun kuolleisuusanalyysit vakioitiin kaikkien merkitsevien taustasairauksien suhteen tupakoinnin lopettaneilla, vaarasuhde laski n. 1,2-kertaiseksi, kun taas vastaavasti tupakoitsijoiden vaarasuhde pysyi n. 1,9-kertaisena.
