Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouden vesistöpäästöihin Suomessa

Abstract

Maatalous on yksi suurimmista vesistöä kuormittavista tekijöistä. Tämä työ on kirjallisuuskatsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouden vesistöpäästöihin. Työn tavoitteena on selvittää miten ilmastonmuutos muuttaa veden kiertokulkua ja miten se vaikuttaa vesistöpäästöjen määrään ja laatuun.

Vesistökuormitustapoja ovat eroosio ja huuhtoutuminen. Eroosio on maanpinnalla tapahtuvaa maa-aineksen kulkeutumista veden mukana. Huuhtoutumisella tarkoitetaan ravinteiden kulkeutumista liukoisessa muodossa maanpinnalla tai sen alla. Eroosion ja huuhtoutumisen määrään vaikuttavat monet tekijät. Valunnan määrä vaikuttaa suoraan vesistökuormitukseen. Valuntaan taas vaikuttaa monet asiat kuten sadanta ja haihdunta. Pelloilla valuntaan pystytään vaikuttamaan maankuivatusjärjestelmillä. Maaperän rakenteella on myös suuri vaikutus peltojen veden imeytymiskykyyn ja ravinteiden pidättämiseen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun monella tavalla. Ilmaston lämpeneminen kasvattaa sademäärää ja vaikuttaa sateen kestoon ja rankkuuteen. Lumen määrän on ennustettu yleisesti vähenevän talvien muuttuessa enemmän vesisadepainotteiseksi. Tulevaisuudessa tulvien esiintyminen eroaa paljon paikallisesti. Tulvien odotetaan vähentyvän lumimäärän vähenemisen takia alueellisesti, mutta toisaalta kasvavan tietyillä alueilla sadannan kasvun myötä.

Ilmaston muuttuessa ravinnepäästöjen määrä tulevat kasvamaan. Sademäärän kasvu yhdistettynä peltojen kasvipeitteettömyyteen talvisin tulee nostamaan vesistöjen kuormitusta. Lisäksi sadannan intensiteetin kasvaessa eroosion määrä kasvaa. Lämpötilojen nousu voi toisaalta vähentää valuntaa lisäämällä haihdunnan määrää. Alueilla, joilla tulvat yleistyvät, myös ravinnepäästöjen määrä tulee kasvamaan. Vesistöpäästöjen kasvun myötä pelloilla tarvitaan yhä enemmän vesistönsuojelutoimia. Keinoja, joilla ravinnepäästöjä voidaan hillitä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeet, kerääjäkasvit ja kosteikot.