Epitaxy and Properties of GaAs(N)Bi Alloys
Puustinen, Janne (2023)
Puustinen, Janne
Tampere University
2023
Tekniikan ja luonnontieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3186-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3186-3
Tiivistelmä
Uusien materiaalien kehittäminen optoelektronisten laitteiden suorituskyvyn parantamiseksi on tärkeää valoon pohjautuvien teknologioiden kehityksessä. Tässä työssä käsitellään uudentyyppisten GaAs(N)Bi-yhdisteiden kehitystä, jossa seostus sekä typellä (N) sekä vismutilla (Bi) pienentää materiaalin energia-aukkoa. Näitä yhdisteitä voidaan hyödyntää mm. aurinkokennoissa ja muissa infrapuna-alueen optoelektronisissa laitteissa.
Tällä hetkellä näiden yhdisteiden käyttöä sovelluksissa rajoittaa epitaksiaalisen valmistusprosessin hankaluus, ja materiaalin yleinen huono laatu. Siksi tämän työn päätavoitteeksi asetettiin molekyylisuihkuepitaksiaalisen valmistusprosessin olosuhteiden ja valmiin materiaalin ominaisuuksien suhteen selvittäminen. Tästä saatua tietotaitoa käytettiin pienen energia-aukon omaavien liitosten kehittämiseen osaksi moniliitosaurinkokennoja.
Työssä kehitettiin keinoja GaAs(N)Bi-pohjaisten puolijohdekiekkojen toistettavaan ja tarkkaan karakterisointiin. Erityisesti, stationääristä kasvatusta kehitettiin mahdollistamaan GaAs(N)Bi-näytteiden kontrolloitu valmistus ja karakterisointi materiaalilähteiden vuosuhteiden funktiona. Tämän lisäksi kehitettiin tietokoneavusteisia työkaluja mahdollistamaan kokeellisen tutkimuksen tuottamien suurien datamäärien tehokas käsittely.
Vismutin seostukseen liittyviä tekijöitä selvitettiin kattavasti valmistamalla ja tutkimalla GaAs(N)Bi-näytteitä systemaattisesti eri kasvatusparametrien suhteen. Työssä selvitettiin useiden aineen mikrorakenteen ilmiöiden, kuten konsentraatiomodulaatioiden sekä lämpökäsittelyssä syntyvien klustereiden ominaisuuksia sekä niiden ja kasvatusparameterien välisiä suhteita. Uudentyyppisen GaAsNBi-yhdisteen käytännön soveltuvuutta tutkittiin valmistamalla ja karakterisoimalla yhdisteeseen perustuvia aurinkokennoja, tähdäten ominaisuuksiin joilla voidaan parantaa nykyisten monoliitosaurinkokennojen hyötysuhdetta.
Työn tulokset toimivat pohjana GaAs(N)Bi-yhdisteiden kontrolloidulle ja optimoidulle käytölle optoelektronisissa sovelluksissa, sekä luovat uusia näkökulmia epäsovitettujen III-V yhdisteiden valmistusta hallitsevien perustavanlaatuisten prosessien tuntemukseen.
Tällä hetkellä näiden yhdisteiden käyttöä sovelluksissa rajoittaa epitaksiaalisen valmistusprosessin hankaluus, ja materiaalin yleinen huono laatu. Siksi tämän työn päätavoitteeksi asetettiin molekyylisuihkuepitaksiaalisen valmistusprosessin olosuhteiden ja valmiin materiaalin ominaisuuksien suhteen selvittäminen. Tästä saatua tietotaitoa käytettiin pienen energia-aukon omaavien liitosten kehittämiseen osaksi moniliitosaurinkokennoja.
Työssä kehitettiin keinoja GaAs(N)Bi-pohjaisten puolijohdekiekkojen toistettavaan ja tarkkaan karakterisointiin. Erityisesti, stationääristä kasvatusta kehitettiin mahdollistamaan GaAs(N)Bi-näytteiden kontrolloitu valmistus ja karakterisointi materiaalilähteiden vuosuhteiden funktiona. Tämän lisäksi kehitettiin tietokoneavusteisia työkaluja mahdollistamaan kokeellisen tutkimuksen tuottamien suurien datamäärien tehokas käsittely.
Vismutin seostukseen liittyviä tekijöitä selvitettiin kattavasti valmistamalla ja tutkimalla GaAs(N)Bi-näytteitä systemaattisesti eri kasvatusparametrien suhteen. Työssä selvitettiin useiden aineen mikrorakenteen ilmiöiden, kuten konsentraatiomodulaatioiden sekä lämpökäsittelyssä syntyvien klustereiden ominaisuuksia sekä niiden ja kasvatusparameterien välisiä suhteita. Uudentyyppisen GaAsNBi-yhdisteen käytännön soveltuvuutta tutkittiin valmistamalla ja karakterisoimalla yhdisteeseen perustuvia aurinkokennoja, tähdäten ominaisuuksiin joilla voidaan parantaa nykyisten monoliitosaurinkokennojen hyötysuhdetta.
Työn tulokset toimivat pohjana GaAs(N)Bi-yhdisteiden kontrolloidulle ja optimoidulle käytölle optoelektronisissa sovelluksissa, sekä luovat uusia näkökulmia epäsovitettujen III-V yhdisteiden valmistusta hallitsevien perustavanlaatuisten prosessien tuntemukseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4932]