Kolmitasoinen tuki varhaiskasvatuksessa : Kunnan kaupunkimaisuuden asteen ja kolmitasoisen tuen yhteys tuen saavutettavuuteen varhaiskasvatuksessa
Peltomaa, Anni (2023)
Peltomaa, Anni
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311139586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311139586
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kuntaryhmän ja varhaiskasvatuksen kolmitasoinen tuen yhteyttä rakenteellisten tukitoimien saatavuuteen. Varhaisen tuen on todettu olevan keskeisessä roolissa lapsen oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehitykselle ja vahvistavan jatkumoa perusopetukseen. 1.8.2022 varhaiskasvatuslain muutoksen myötä jokaisella lapselle on oikeus kehityksen ja oppimisen kolmitasoiseen tukeen varhaiskasvatuksessa inkluusion periaatteiden mukaisesti. Ennen lakimuutosta alueellisesti on havaittu eriäviä toimintatapoja, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksessa annettavaan kehityksen ja oppimisen tukeen ja rakenteellisten tukitoimien saatavuuteen. Vaikka kolmitasoisen tuen on pääsääntöisesti koettu lisäävän monialaista yhteistyötä, on rakenteellisten tukitoimien huomattu olevan saatavilla harvemmin kuin kunnissa, joissa kolmitasoista tukea ei ole käytössä. Kirjallisuuden perusteella hidastumisen syyksi epäiltiin lisääntynyttä hallinnollista työtä.
Tutkielmassa hyödynnettiin Oppimisen tuki varhaiskasvatuksesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet -hankkeeseen kerättyä varhaiskasvatuksen aineistoa. Aineistona käytettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastauksia, jotka työskentelevät kunnallisella työnantajalla (N=414). Tutkielma toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa regressioanalyysin avulla selvitettiin kuntaryhmän ja kolmitasoisen mallin yhteyttä tukitoimien saatavuuteen.
Erityisopettajien vastauksien perusteella havaittiin, että maaseutumaisella kuntaryhmällä ja sillä ettei kunnassa ole käytössä kolmitasoista tukea on positiivinen yhteys resursseja vaativien tukitoimien saatavuuteen varhaiskasvatuksessa. Kuntaryhmällä todettiin olevan yhteys siihen onko varhaiskasvatuksessa ollut kolmitasoinen tuki ennen lakimuutosta ja myös siihen, miten nopeasti tukitoimet ovat saatavilla. Tämän tutkielman mukaan maaseutumaisissa kunnissa on useammin määritelty kolmitasoinen tuki varhaiskasvatuksessa ja tukitoimet ovat myös saatavilla nopeammin maaseutumaisissa kunnissa. Hallinnollisella päätöksentekijällä ei todettu olevan yhteyttä resursseja vaativien tukitoimien saavutettavuuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä tutkielma tuottaa tietoa ennen varhaiskasvatuksen lakimuutosta kuntaryhmän ja tukimallin yhteydestä tukitoimien saatavuuteen varhaiskasvatuksessa. Kolmitasoisen tuen on tämän tutkielman tuloksista poiketen aiemmin todettu olevan käytössä tilastollisesti merkittävästi useammin kaupunkimaisissa kunnissa. Jo voimaan tullut varhaiskasvatuksen lakimuutos kolmitasoisesta tuesta luo perustan kansallisesti yhdenvertaisemmalle kehityksen ja oppimisen tuelle, mutta alueellista kehitystyötä tarvitaan, jotta varhaiskasvatuksen kolmitasoinen tuki toteutuisi yhdenvertaisesti. The purpose of this quantitative study is to research the effect of the size of the municipality and the tiered support model of early childhood education and care on how accessible the measures of support are. Support in early stage of childhood has been proven to be in a central role in developing learning and social skills. 1st of August in 2022 the Finnish Act on Early Childhood Education and Care was revised in order to secure every child the right to receive tiered support according to their individual need in an inclusive manner. Formerly the legislation revision the resources and support of learning has been known to fluctuate regionally. Albeit the tiered support has been known to enhance multi-professional co-operation, have structural measures of support been less frequently been available than in municipalities which have not adopted tiered support in early childhood education and care. According to literature the delay might be due to administrative work.
The data utilized was collected as a part of Oppimisen tuki varhaiskasvatuksesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet- project. This study utilizes the answers of special education teachers working in municipality’s early childhood education and care units (N=414). The research method used was regression analysis.
According to the key research findings smaller municipality group and the fact that the tiered support was not in used in the early childhood education and care was found the be linked to faster access to measures of support that required resources. The municipality group was found connected to the use of tiered support model as well as to the accessibility of the measures of support prior to the revision of the Finnish Act on Early Childhood Education and Care. The administratory policymaker was not found to be connected to the accessibility of the measures of support.
As a conclusion the results differ from previous studies in which the tiered support is more often used in big city-like municipalities. This study sheds light on a state of affairs before the act revision and highlights the regional differences in implementation of the tiered support. The revision forms a national basis for the development of tiered support system, however regional development is needed to ensure equity.
Tutkielmassa hyödynnettiin Oppimisen tuki varhaiskasvatuksesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet -hankkeeseen kerättyä varhaiskasvatuksen aineistoa. Aineistona käytettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastauksia, jotka työskentelevät kunnallisella työnantajalla (N=414). Tutkielma toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa regressioanalyysin avulla selvitettiin kuntaryhmän ja kolmitasoisen mallin yhteyttä tukitoimien saatavuuteen.
Erityisopettajien vastauksien perusteella havaittiin, että maaseutumaisella kuntaryhmällä ja sillä ettei kunnassa ole käytössä kolmitasoista tukea on positiivinen yhteys resursseja vaativien tukitoimien saatavuuteen varhaiskasvatuksessa. Kuntaryhmällä todettiin olevan yhteys siihen onko varhaiskasvatuksessa ollut kolmitasoinen tuki ennen lakimuutosta ja myös siihen, miten nopeasti tukitoimet ovat saatavilla. Tämän tutkielman mukaan maaseutumaisissa kunnissa on useammin määritelty kolmitasoinen tuki varhaiskasvatuksessa ja tukitoimet ovat myös saatavilla nopeammin maaseutumaisissa kunnissa. Hallinnollisella päätöksentekijällä ei todettu olevan yhteyttä resursseja vaativien tukitoimien saavutettavuuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä tutkielma tuottaa tietoa ennen varhaiskasvatuksen lakimuutosta kuntaryhmän ja tukimallin yhteydestä tukitoimien saatavuuteen varhaiskasvatuksessa. Kolmitasoisen tuen on tämän tutkielman tuloksista poiketen aiemmin todettu olevan käytössä tilastollisesti merkittävästi useammin kaupunkimaisissa kunnissa. Jo voimaan tullut varhaiskasvatuksen lakimuutos kolmitasoisesta tuesta luo perustan kansallisesti yhdenvertaisemmalle kehityksen ja oppimisen tuelle, mutta alueellista kehitystyötä tarvitaan, jotta varhaiskasvatuksen kolmitasoinen tuki toteutuisi yhdenvertaisesti.
The data utilized was collected as a part of Oppimisen tuki varhaiskasvatuksesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet- project. This study utilizes the answers of special education teachers working in municipality’s early childhood education and care units (N=414). The research method used was regression analysis.
According to the key research findings smaller municipality group and the fact that the tiered support was not in used in the early childhood education and care was found the be linked to faster access to measures of support that required resources. The municipality group was found connected to the use of tiered support model as well as to the accessibility of the measures of support prior to the revision of the Finnish Act on Early Childhood Education and Care. The administratory policymaker was not found to be connected to the accessibility of the measures of support.
As a conclusion the results differ from previous studies in which the tiered support is more often used in big city-like municipalities. This study sheds light on a state of affairs before the act revision and highlights the regional differences in implementation of the tiered support. The revision forms a national basis for the development of tiered support system, however regional development is needed to ensure equity.